Vapaaehtoinen paluu kovassa kasvussa – "Suomi petti odotukset"

Vapaaehtoisten palautusten määrässä on tapahtunut erittäin selkeä nousu, kerrotaan Maahanmuuttovirastosta.

Monet irakilaiset ovat sanoneet, että Suomi petti odotukset. Migrin asiantuntija ihmettelee, miksi suurella vaivalla tänne päätyneet haluavat heti palata kotimaahansa.

Kuinka paljon vapaaehtoista palautusta tapahtuu, Maahanmuuttoviraston ylitarkastajaMari Helenius?

– Muutamia vuosia sitten määrä oli 300–350 vuodessa, mutta nyt on tullut erittäin selkeä nousu. Aikaisemmin vapaaehtoisesti palaavat ovat olleet sellaisia, jotka ovat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen. Nyt erittäin monet sellaiset, jotka ovat tulleet tänne, ovat halunneet lähteä kotiin hyvin pian.

Kansainvälisen siirtolaisjärjestö IOM:n mukaan Suomesta vapaaehtoisesti palanneita turvapaikanhakijoita on tämän vuoden puoliväliin mennessä 193 henkilöä, kun viime vuonna heitä palasi vapaaehtoisesti yhteensä 318. Tällä hetkellä määrä on jo enemmän kuin viime vuonna yhteensä.

Varsinainen nousu on alkanut alkusyksyllä. Viimeisen kolmen kuukauden aikana (heinäkuu–syyskuu) vapaaehtoisia palaajia on kertynyt 143. Heistä kaksi kolmesta on saanut palautukseensa käteistukea matkalipun lisäksi. Irakilaisten kohdalla käteistuen euromäärät liikkuvat kymmenissä euroissa palautuvaa ihmistä kohti. 

Vuoden kolmannen kvartaalin aikana suurin osa vapaaehtoisista palaajista oli irakilaisia. Lähes yhtä moni palasi Albaniaan. 

Paluuhalu saattaa kiihtyä 

Pelkästään syyskuussa Suomesta vapaaehtoisesti palanneita henkilöitä oli 69. Syyskuun aikana tukea vapaaehtoiseen paluuseen haki 113 henkilöä. Näistä osa on palannut syyskuussa, osa heistä näkyy tulevassa lokakuun tilastossa. 

– Lokakuussa paluuhalua on vähintään yhtä paljon kuin syyskuussa, ehkä enemmänkin. Nimenomaan irakilaisten määrä on kasvussa. Kuulin, että Irakin edustustoon on saatu lisää asiakirjapohjia, sanoo ylitarkastaja. 

Mistä syistä kotimaahan halutaan palata?

– Joillakin on ollut sairastumisia perheessä kotona. Monet ovat sanoneet, että Suomi ei olekaan sellainen, kuin he olivat odottaneet.

Moni kustantaa itse paluunsa

Vapaaehtoisen paluun järjestelmä vakiinnutettiin lainsäädäntöön heinäkuun alussa. Vapaaehtoista paluuta on harjoitettu Heleniuksen mukaan ainakin viisi vuotta. 

– Asiakas saa lähteä milloin tahansa kotiin, jos haluaa. Sitä mitä ennen tapahtui hyvin vähän, mutta nykyään aika paljon, on se, että asiakkaat haluavat nopeasti kotiin ja ovat itse halunneet kustantaa oman lähtönsä. Se on nopein tapa, jatkaa Helenius. 

Jos paluurahoja ei ole omasta takaa, niin apua saa. Tuki käytännössä voi tarkoittaa matkalippujen ostamista ja apua viranomaisprosesseissa sekä saattamista lentokentälle. Avustusta voi saada myös uudelleenkotoutumiseen kotimaassa.

Miksi niin moni haluaa palata?

– Tässä on tapahtunut profiilinmuutos – nyt palaavat sellaisetkin, jotka ovat olleet maassa vain hyvin vähän aikaa. Monella tuntuu olevan hirmu kiire lähteä kotiin. Nyt heti tänään tai huomenna.

Vapaaehtoisesti palataan myös Bagdadiin

Miksi monella on niin kova kiire?

– Kotona on voinut sattua jotain. Se on paras selitys, mitä olen kuullut. Nämä ovat olleet nimenomaan irakilaisia. Tosin iso osa kaikista turvapaikanhakijoista on irakilaisia. Jos on nähnyt paljon vaivaa ja rahaakin tulla tänne, ja sitten viikkoa myöhemmin ilmoittaa, että lähteekin kotiin, niin onhan se kiinnostavaa. 

Mitkä alueet Irakissa ovat turvallisempia kuin toiset?

– Tuohon en osaa ottaa kantaa. Irakissa on monenlaisia alueita. Aikaisemmin palattiin paljon Kurdistanin alueelle, nyt palataan myös Bagdadiin.

Tänään vastaanottokeskuksiin on tullut ohjeet siihen, mitä pitää tehdä, jos haluaa kotiin, arabiaksi ja kurdin kielellä. 

Lue myös:

    Uusimmat