Irakilaisen Nour Jamalin mukaan monet hänen maanmiehensä ovat todella epätoivoisia, kun eivät ole saaneet Suomesta turvapaikkaa. Suurin osa irakilaisista on saanut Suomesta kielteisen päätöksen.
– He lähtivät kotimaastaan ja odottivat täällä kaksi pitkää vuotta ja jotkut jopa kauemmin. Ja kun turvapaikkapäätös lopulta tuli, useimpien kohdalla se oli kielteinen, kertoo Jamal.
Maahanmuuttoviraston mukaan lähes puolet Suomeen muista Euroopan maista Dublin-sopimuksen perusteella tulleista takaisinottopyynnöistä koskee juuri irakilaisia.
Pääosa takaisinottopyynnöistä tulee Saksasta, mutta pettyneitä turvapaikanhakijoita on Suomesta lähtenyt viimeisen kahden vuoden aikana yhteensä 2800 jopa kymmeneen eri maahan.
Jamalin mukaan juuri epätoivo ja pelko kotimaahan palautuksesta on saanut ihmiset lähtemään muihin Euroopan maihin.
– Se ei todellakaan ole helppo tilanne. Ihmisillä pitäisi olla tulevaisuus ja tieto, että on turvassa. Suomessa on turvallista, mutta turvapaikanhakijat eivät ole olleet täälläkään turvassa, koska pelkona on palautus kotimaahan.
– Toisaalta heidät voidaan nyt uudestaan palauttaa takaisin Suomeen ja sen jälkeen lennättää kotimaahansa, lisää Jamal.
2:01
Moni koittaa onneaan useassa maassa
Jamalin mukaan monet Suomesta kielteisen päätöksen jälkeen lähteneet irakilaiset ovat saaneet turvapaikan Saksasta.
– Tietenkään kaikki eivät saaneet positiivista päätöstä, joten osa on palautettu nyt tänne takaisin. Mutta muutamat saivat Saksasta luvan jäädä, väittää Jamal.
Poliisin mukaan kyseessä on vain huhu, joka ei pidä paikkaansa. Dublin-sopimuksen mukaan turvapaikkahakemus pitää käsitellä siinä valtiossa, josta turvapaikkaa on ensimmäiseksi haettu. Siksi esimerkiksi Saksa ei myönnä turvapaikkaa hakijalle, joka on jo saanut päätöksen Suomessa.
Jamalin mukaan Dublin-sopimus on toisaalta oikeudenmukainen, mutta kaikki maat eivät hänen mielestään ole reiluja turvapaikanhakijoita kohtaan.
– Kaikki maat eivät noudata sopimusta. Mielestäni Suomen ja monen muun maan tulisi ottaa enemmän pakolaisia. Ei ole oikeudenmukaista, että Suomi sallii pakolaisten tulla tänne, jos systeemi tekee ihmisten elämästä helvetillistä ja heistä tulee entistä epätoivoisempia. Se on iso ongelma, suree Jamal.
Ei tänne tulla huvin vuoksi
Jamalin mukaan ei kukaan tee kolmentuhannen kilometrin matkaa huvin vuoksi.
– Tulimme Suomeen Unkarin, Makedonian, Serbian, Saksan ja Ruotsin kautta. Pari vuotta sitten pakolaisia oli niin paljon, että meitä ei pakotettu jäämään ensimmäiseen maahan ja rekisteröimään sormenjälkiä Dublin-sopimuksen mukaisesti, paljastaa Jamal.
Jamalin mukaan Saksassa poliisit yrittivät ensin saada heidät jäämään sinne.
– EU:n rajan ylitettyämme meiltä kysyttiin ensimmäisessä maassa vain, haluammeko jäädä vai lähteä? Sanoimme haluavamme matkata Suomeen. Saimme jatkaa, mutta myöhemmin Saksassa poliisit olivat aluksi meille tiukkoina ja sanoivat, että emme voi jatkaa matkaa. Me onnistuimme pakenemaan ja pääsimme Suomeen, kertoo Jamal.
Taiwanilainen arkkitehti HSIEH Ying-Chun ja kuraattori Cho kertoivat, että samalla kun turvapaikanhakijat rakentavat taloa he rakentavat omaa yhteisöä ja saavat näin työllään kunnioitusta ja antavat panoksensa yhteiskunnalle.
Kuolemanvaara Irakissa
Jamal ei uskalla kertoa julkisesti tarkempia yksityiskohtia siitä, miksi häntä uhkaa Irakissa hengenvaara.
Turvapaikanhakijat, kaupunkilaiset ja kansainväliset opiskelijat rakentavat taiwanilaisten arkkitehtien opastuksella Right to live-turvapaikkatalon Helsingin keskustaan osana Design –viikon ohjelmaa.
Kolmen Sepän patsaan juurelle rakennettavan talon. Rakennustyöt kestävät reilun viikon ja parin viikon päästä talo puretaan. Talon luona järjestetään ohjelmaa.
Taiwanilainen arkkitehti HSIEH Ying-Chun työryhmineen on työskennellyt useissa katastrofien jälkeisissä projekteissa ympäri maailmaa. Turvapaikkatalot ovat yksi ratkaisu kasvaviin asunto-ongelmiin ja pakolaisten liikehdintään. Kyse on samalla hiljaisesta protestista Suomen turvapaikkapolitiikkaa vastaan.
– Minua on uhkailtu ja jos palaisin minut tapettaisiin. En ollut viidenkymmenen hengen kanssa vaarallisessa veneessä ja asettanut vaaraan myös 3-vuotiasta veljeäni vain saadakseni paremman elämän. Halusin vain olla turvassa, en muuta, lisää Jamal vakavana.
Jamal osallistuu tällä viikolla Right to live -turvatalon rakentamiseen Helsingissä.
– Tulin Suomeen perheeni kanssa, koska täällä on hyvät koulut ja kuulimme, että turvapaikkaprosessi olisi nopeampi kuin muissa maissa. Kuulimme myös, että suomalaiset ihmiset ovat mukavia ja ystävällisiä – emme ole pettyneitä Suomeen, sillä tämä oli totta eikä vain huhu, sanoo Jamal.
Jamal toteaa samaan hengenvetoon, että Suomessa on rasisteja, mutta heitä on toisaalta kaikkialla.
– Olen onnellinen saadessani jäädä tänne. Unelmani on valmistua kokiksi ja perustaa oma yritys, Jamal sanoo arasti hymyillen.
Jamal on perheineen saanut Suomeen neljän vuoden oleskeluluvan.
