Vannoutunut kerrostaloihminen

Eduskunnan lakivaliokunnan puheenjohtaja Heidi Hautala, 53, asuu Helsingin Punavuoressa. Hän toimii useissa kansalaisjärjestöissä sekä kirjoittaa. Viimeksi hän kirjoitti artikkelin kirjaan Kaikesta jää jälki – Puheenvuoroja ympäristöä säästävistä valinnoista (Avain 2008).

Nykyinen koti

Nykyinen koti Helsingin Koffin puiston vieressä.

– Vuonna 2002 halusin kokeilla kantakaupungin elämää. Nyt minulla on ensimmäistä kertaa työhuone kotona. Olen kerrostaloihminen, en haaveile rivitalosta Westendissä. Tämä on myös ekologinen asumismuoto; pystyn pyöräilemään töihin. Haaveilen kerrostaloyhteisöstä, jossa olisi sopivasti yhteistä tekemistä ja omaa rauhaa. Yhteisöllisyys tulee yhä tärkeämmäksi, kun hektinen työ loppuu. Tosin on meillä nytkin mukava pihatyöryhmä, joka hoitaa perennaistutuksia.

Synnyinkoti

Synnyinkoti Oulussa Kirkkokadulla.

– Synnyinkotini sijaitsi Yhdyspankin konttorin yläkerrassa, koska isäni toimi pankinjohtajana. Kaunis kotimme oli jugend-talon kulmahuoneisto.

Äiti harrasti sisustamista ja osti vanhoja huonekaluja huutokaupoista. Nukuin iltatähtenä vanhempieni huoneessa ja nautin, kun kolme sisarustani lellivät minua. Nykyään synnyinkotini paikalla on McDonald´s.

Teinivuosien koti

Teinivuosien koti Helsingin Lauttasaaressa.

– Muutimme Helsinkiin vuonna 1968. Se oli murrosiän kynnyksellä jännittävää aikaa. Sain äkkiä kavereita, joiden kanssa istuskelin läheisellä Kotkavuorella. Meillä oli merinäköala ja taloyhtiöllä oma ranta. Sisustusarkkitehti sisusti huoneeni Marjatta Metsovaaran kukkakuosein. Maalasin Artekin liukuovikaappini kirkkaanvihreällä miranolilla, mitä kaduin aikuisena.

Opiskelija-asunto

Opiskelija-asunto taiteilijasuvun talossa.

– Asuin 1970-luvun puolivälin jälkeen Akseli Gallen-Kallelan tyttären Kirstin perikunnan huvilassa Meilahdessa. Seinillä roikkui Gallen-Kallelan hiilipiirroksia. Korituoleja oli sidottu kauniilla pirtanauhoilla, joita talon isäntä, kansatieteen professori A. O. Väisänen oli tuonut matkoiltaan Inkerinmaalta.

– Monet alivuokralaiset kertoivat nähneensä talon jo aikaa sitten kuolleen isännän istumassa sänkynsä reunalla. Perheen vanha taloudenhoitaja valikoi lohikäärmeen lailla, keitä vuokralaisilla sai käydä kylässä. Minun ikkunani alla oli onneksi tikapuut.

Pitkäaikainen asunto

Pitkäaikainen asunto Helsingin Lauttasaaressa.

– Poikani syntyi Lauttasaaressa vuonna 1981. Asuimme samassa kerrostalossa 35 vuotta, kahdessa eri asunnossa. Viimeisin asuntomme oli hyvin suunniteltu päätyhuoneisto, 69 neliössä ei ollut yhtään hukkaneliötä. Kylpyhuoneessa oli luksuksena ikkuna, josta tulvi luonnonvaloa. Nykyään minulla on Lauttasaaressa kesämaja.

Teksti: Johanna Tilus
Kuvat: Anna Hämäläinen ja Heidi Hautalan albumi