Vanhoja merkkivaatteita kierrätetään netissä kiihtyvään tahtiin

Luksustuotteita kierrättävä Facebook-ryhmä on puolestaan kerännyt parissa vuodessa lähes 12 000 jäsentä. 

Eva Kronlöf kokeilee juhlamekkoja Hilda Viola Boutiquessa Helsingin Kalliossa. Liikkeen omistaja Erja Kähkönen tuo uutta sovitettavaa, kunnes oikea luomus löytyy. Se on uutuus Pariisista. Ennen Kähkönen möi vain kierrätysvaatteita.

– Ei tule enää merkkivaatteita eikä merkkilaukkuja myyntiin samaan tapaan kuin tuli aikaisemmin. Kierrätyksen osuus on tällä hetkellä enää vain 30 prosenttia liikevaihdosta, kertoo Erja Kähkönen.

Samaan aikaan Jasmine Judénilla riittää kiirettä. Hän on Facebookissa toimivan Luxmerkkien flea market-ryhmän perustaja ja ylläpitäjä.

– Se alkoi siten, että siskojen ja ystävien kanssa tykätään merkki- ja luksustuotteista. Me huomattiin, että Facebookin kirppisryhmiä perustettiin, mutta ei ollut sellaista, missä myydään ainoastaan luksustuotteita, Judén kertoo.

– Ihmisillä ei tänä päivänä ole aina taloudellista mahdollisuutta mennä kauppaan ja ostaa luksusmerkkejä. Nyt niitä saa tätä kautta. Siellä on paljon ihmisiä, jotka käyttävät jotain tuotetta pari kertaa ja pistävät sitten kiertoon. Mulla ei ole kauhean isot tulot, mutta pystyn tätä kautta ostamaan merkkituotteita.

Sata jäsenpyyntöä päivässä

Tänäänkin on tullut paketti Lohjalta. Paketista löytyvät korkokengät.

– Ihanat kengät. Ei mulla olisi ollut välttämättä varaa ostaa näitä kaupasta. Meidän ryhmästä sain kahdellakympillä.

– Tämä on niin helppoa. Voi istua kotona verkkarit jalassa, ottaa tuotteesta kuvan ja laittaa nettiin. Samalla tavoittaa paljon ihmisiä. Meillähän on jäseniä koko Suomesta ja aina löytyy ostaja.

Ryhmän nopea kasvu on silti ollut yllätys Judénille.

– Näköjään tällaiselle on tarve, sillä meidän ryhmään tulee päivittäin vähintään sata jäsenpyyntöä. Siinä on paljon sellaista, että tutut kertovat tutuille. Mun mielestä ryhmässä saa myöskin enemmän rahaa kuin perinteisillä kirppareilla saa.

Huikeita kasvulukuja

Kulutustapojen muutos on huomattu myös Suomen suurimmassa verkkokauppapaikassa. Markkinointi- ja viestintäjohtaja Sami Törmä Tori.fi:sta kertoo merkkivaatteiden hakujen ja kauppojen olevan erityisen kovassa kasvussa.

– Aiemmin me on nähty varsinkin huonekaluissa ja kalusteissa ja tämän tyyppisissä tuotekategorioissa, että design on tehnyt tuloaan kuluttajien välisen kaupan piiriin. Nyt se on selvästi laajentumassa vaatteisiinkin.

– Me tehtiin joitain esimerkkihakuja tietyistä brändeistä kuten Acne, Tiger Sweden, Minna Parikka ja  Marimekko. Kyllä ne ovat järjestään useamman sadan prosentin kasvulukuja, mitä niissä kaupoissa on alkuvuoden aikana verrattuna viime vuoteen, Sami Törmä kertoo.

Ruotsalaiset ympäristötietoisempia

– Asenne on voimakkaasti muuttumassa kulutuskäyttäytymisessä. Ihmiset haluavat hankkia tuotteita, joilla käyttö- ja rahallinen arvo kestävät hyvin ja ne kestävät kulutusta, jolloin helppo laittaa kiertoon.

– Tavaroiden elinsykli yhden perheen tai yhden ihmisen käytössä on ehkä vähän lyhentynyt eli halutaan aika paljon nopeammin uutta, mutta se on ihan ok, koska sen edellisen tuotteen voi laittaa kiertoon hyvillä mielin. Se on lompakolle ja ympäristölle fiksua ja järkevää. Tuloluokasta riippumatta ihmiset ovat havahtumassa tällaiseen trendiin.

– Suomi tulee monessa mielessä vähän perässä muuta maailmaa. Ruotsissa nähdään selvästi, että ympäristötietoisuus ja ekologisuus käytetyn tavaran kaupassa on merkityksellisempää jo nyt kuin esimerkiksi Suomessa, mutta kyllä sekin on pikkuhiljaa tänne tulossa. Ihmiset tiedostavat tämän ja tekevät ostopäätöksen sen perusteella, Törmä sanoo.

Uutta toimintaa vaatekauppoihin

Muotikaupan Liiton toimitusjohtaja Tuula Loikkasen mielestä vaatealan on löydettävä uusia tapoja toimia.

– Ihan selvästi nähdään, että kuluttajakäyttäytyminen on muuttumassa. Se on kasvanut viimeisen parin vuoden aikana todella paljon eli tietynlaista trendiä siihen suuntaan, että vaatteita kierrätetään entistä enemmän, Loikkanen sanoo.

Hänen mukaansa kaupankin pitää miettiä, miten vastata kuluttajien ostotottumusten muutokseen.

– Kauppa voi esimerkiksi miettiä, miten voisi itse hyödyntää sitä esimerkiksi ottamalla vastaan omasta liikkeestä myytyjä vaatteita ja myymällä niitä eteenpäin tai jotain muuta vastaavaa. Tarvitaan erilaista ja uutta toimintaa tälle alalle, Loikkanen sanoo.

Ei aihetta huoleen

Laatu on avainsana myös käytettyjen vaatteiden kaupassa.

– Jos vaatteita myydään eteenpäin sen  jälkeen, kun niitä on itse käytetty, niiden pitää olla laadukkaita. Sehän tarkoittaa sitä, että ihmiset ovat valmiita ostamaan laadukkaita ja ehkä vähän hinnakkaampia vaatteita tulevaisuudessa, koska he näkevät jonkinlaisen jälleenmyyntiarvon. Eli lähdetään tästä kertakäyttökuluttamisesta myös vaate- ja kenkäpuolella pois, Loikkanen sanoo.

Hänen mukaansa kaupan ei tarvitse ainakaan vielä olla huolissaan käytettyjen tavaroiden markkinoista.

– Kuitenkin ne volyymit ja rahasummat eivät ole vielä suuria. Emme vielä näe, että sen takia tulokset vaatekaupassa ovat olleet miinuslukuisia. Siihen on enemmän vaikuttanut tämä talouden tilanne sekä venäläisten turistien vähenevä määrä. Ne ovat huomattavasti isompia huolenaiheita kuin kuluttajakäyttäytymisen muutos. Kuluttaja on aina vaihtanut tapojaan kuluttaa, ja kauppa on aina pystynyt siihen tavalla tai toisella vastaamaan, Tuula Loikkanen sanoo.