Käytöstä poistuvat markat ja muut kolikot sulatetaan euron tulon jälkeen hyötykäyttöön. Rahapaja odottaa, että vanhoja suomalaisia kolikoita kertyy noin 4000 tonnia. Kolikoista sulatetusta metalliseoksesta voidaan lyödä tulevaisuudessa rahaa maailman eri kolkkiin.
-Valtiovarainministeriö huolehtii kolikoiden hävittämisestä. Sulatettuja rahoja voidaan käyttää vientiprojekteihin, kertoo Suomen Rahapajan varatoimitusjohtaja Ahti Saari.
Suomen Rahapaja on tehnyt kolikoita kaikkiaan 36 maahan. Kaukaisin vientimaa on Thaimaa, jonka metalliraha 10 bahtia on tehty Suomessa. Käytöstä poistuvia markan kolikoita ei luultavasti käytetä eurojen valmistamiseen. Setelien hävittämisestä huolehtivasta Suomen Pankista kerrotaan, että paperiset rahat tuhotaan pieneksi silpuksi ja viedään säkeissä kaatopaikalle. Setelien hävittämisestä polttamalla on luovuttu mm. ympäristönsuojelullisista syistä.
-Suomen setelimäärä on niin pieni, että järkevän hyötykäytön keksiminen on monin verroin kalliimpaa kuin silppuaminen. Silppuaminen on taloudellista ja ympäristöystävällistä, koska puuvillapaperista valmistetut setelit maatuvat ajan kuluessa, kertoo tiedottaja Heli-Kirsti Airisniemi Suomen Pankista.
Seteleistä palautuu suurin osa
Markka ja euro ovat yhteiskäytössä tulevan vuodenvaihteen jälkeen kaksi kuukautta. Maaliskuun alusta alkaen markka ei käy enää maksuvälineenä, eikä pankkien tarvitse ottaa niitä vastaan. Vanhat rahat voi kuitenkin palauttaa kymmenen vuoden ajan Suomen Pankkiin. Suomen Pankista arvioidaan, että seteleitä palautuu kaikkiaan 130 miljoonaa kappaletta ja käyttökolikoista saadaan talteen noin puolet eli 900 miljoonaa.
Ennen vuotta 1990 lyödyistä kolikoista odotetaan palautuvan vain 10 prosenttia, koska arvoltaan vähäiset lantit jäävät usein palautumatta. Rahoja niiden myöhemmän arvonnousun toivossa hamstraavien olisi hyvä muistaa, että säilöön jääneillä markoilla on luultavasti vain muistoarvoa.