Suomen Pankin pääjohtaja Matti Vanhala sanoi eilen, että poliittinen painostus Europan keskuspankkia (EKP) kohtaan voi johtaa korkeampiin korkoihin tulevalla euroalueella.
Vanhala sanoi EKP:n neuvoston kokouksen jälkeen myöhään illalla, että korkojen on oltava korkeammat, jos markkinat katsovat Euroopan keskuspankin itsenäisyyden olevan uhattuna.
-Vaatimus hintavakaudesta edellyttää hiukan korkeampaa hintatasoa kuin mitä itsenäiseksi mielletyn keskuspankin korkopolitiikka sallisi, Vanhala sanoi. Samalla hän korosti, ettei Euroopassa esimerkiksi Saksan vallanvaihdoksen jälkeen käydyllä poliittisella keskustelulla ole lyhyellä aikavälillä minkäänlaista vaikutusta Euroopan rahapolitiikkaan.
-Oma näkemykseni on, ettei keskustelulla ole lyhyellä tähtäimellä vaikutusta rahapolitiikkaan. En usko, että se millään tavalla nakertaa nykyisen rahapolitiikan tai rahapolitiikkaa tekevien ihmisten uskottavuutta, hän sanoi.
Saksan valtiovarainministeri Oskar Lafontaine on lähes päivittäin vaatinut, että EKP:n ja keskuspankkien on huolehdittava aktiivisemmin Euroopan talouskasvusta ja työllisyydestä. Vanhalan mukaan poliitikkojen ja keskuspankkien välille todennäköisesti syntyy ajan mittaan hyvä kontakti.
-Pääasia on, että löytyy parempi kommunikointitapa, jota ei voida markkinoilla tulkita EKP:n itsenäisyyden rajoituksena, Vanhala sanoi.
EKP torjui vaatimukset pikaisista koronlaskuista
Euroopan keskuspankin EKP:n mukaan Euroopan korkeaa työttömyyttä ei pystytä ratkaisemaan rahapolitiikan keinoin. EKP:n pääjohtaja Wim Duisenberg sanoi myöhään eilisiltana Frankfurtissa, että työttömyys vaihtelee monissa Euroopan maissa, vaikka niillä on jo pitkään ollut samanlainen korkotaso.
Duisenberg sanoi EKP:n neuvoston kokouksen päätteeksi, että työttömyyden vastaisen taistelun menestys näyttäisi riippuvan siitä, minkälaisia rakenteellisia muutoksia on tehty työmarkkinoilla. EKP torjui näin ollen erityisesti Euroopan sosiaalidemokraattisjohtoisten hallitusten vaatimukset pikaisista koronlaskuista. Ne uskovat korkojen laskun saavan talouskasvun taas käyntiin, mikä puolestaan johtaisi parempaan työllisyystilanteeseen.
(STT)