Terve potilas -lehden vuonna 2012 teettämän kyselyn mukaan yksi kuudesta suomalaisesta heittää vanhentuneet lääkkeet roskiin tai viemäriin. Sillä on kuitenkin mittavat vaikutukset ympäröivään luontoomme.
Lääkkeet on suunniteltu liukenevaksi veteen. Näin ollen, kun heität lääkkeitä viemäriin, ne alkavat liueta, jolloin niiden kemialliset yhdisteet alkavat hajota.
Moni varmasti luulee jätevedenpuhdistamon puhdistavan veden kokonaan ennen luontoon laskua, mutta se ei ole täysin mahdollista.
– Osa haitallisista aineista hajoaa jätevesipuhdistamoiden biologisissa prosesseissa, osa taas ei. Jätevedenpuhdistamoita ei ole nykyisellään suunniteltu siten, että haitalliset aineet olisi mahdollista poistaa, vaan puhdistuksessa on keskitytty rehevöitymistä ja happikatoa aiheuttavien ainesten kuten typen, fosforin ja orgaanisen lika-aineen poistoon, kertoo Mari Heinonen Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:sta.
– Esimerkiksi kipugeeleissä käytettävä diklofenaakki poistuu varsin huonosti ja on hyvin pysyvä vielä luonnossakin, kun taas esimerkiksi tulehduskipulääkkeenä käytetty ibuprofeeni hajoaa melko hyvin, Heinonen sanoo.
4240 kiloa ibuprofeenia luontoon
Osa luontoon päätyvistä lääkeaineista päätyy viemäriin ihmisen virtsan ja ulosteen mukana, sillä lääkeaineista vain osa imeytyy ihmisen elimistöön. Kaiken kaikkiaan jätevesien mukana vesistöihin päätyviä lääkeaineita kertyy tuhansia kiloja.
Vesilaitosyhdistyksen koordinoiman laajan selvityksen mukaan esimerkiksi ibuprofeenia, jota käytetään tulehduskipulääkkeissä, päätyy jätevedenpuhdistamoille arviolta peräti 4240 kilogrammaa vuodessa. Se on noin 65 suomalaisen, keskipainoisen naisen verran ibuprofeenia.
– Eri kemikaaleilla on hyvin erilaisia vaikutuksia ja on mahdotonta arvioida, miten ne vaikuttavat. Joitakin havaintoja on kuitenkin tehty. Esimerkiksi hormonaalisten aineiden on huomattu vaikuttavan eliöiden lisääntymiskykyyn ja voi syntyä sukupuolettomia eliöitä, kertoo ongelmajätelaitos Ekokemin johtava asiantuntija Auli Westerholm.