Vanha lääke vessasta alas? Näin tuhoisaa se on luonnolle

Lääkkeet on suunniteltu liukenevaksi veteen. Näin ollen, kun heität lääkkeitä viemäriin, ne alkavat liueta, jolloin niiden kemialliset yhdisteet alkavat hajota.

Moni varmasti luulee jätevedenpuhdistamon puhdistavan veden kokonaan ennen luontoon laskua, mutta se ei ole täysin mahdollista.

– ­Osa haitallisista aineista hajoaa jätevesipuhdistamoiden biologisissa prosesseissa, osa taas ei. Jätevedenpuhdistamoita ei ole nykyisellään suunniteltu siten, että haitalliset aineet olisi mahdollista poistaa, vaan puhdistuksessa on keskitytty rehevöitymistä ja happikatoa aiheuttavien ainesten kuten typen, fosforin ja orgaanisen lika-aineen poistoon, kertoo Mari Heinonen Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:sta.

– Esimerkiksi kipugeeleissä käytettävä diklofenaakki poistuu varsin huonosti ja on hyvin pysyvä vielä luonnossakin, kun taas esimerkiksi tulehduskipulääkkeenä käytetty ibuprofeeni hajoaa melko hyvin, Heinonen sanoo.

4240 kiloa ibuprofeenia luontoon

Osa luontoon päätyvistä lääkeaineista päätyy viemäriin ihmisen virtsan ja ulosteen mukana, sillä lääkeaineista vain osa imeytyy ihmisen elimistöön. Kaiken kaikkiaan jätevesien mukana vesistöihin päätyviä lääkeaineita kertyy tuhansia kiloja.

Vesilaitosyhdistyksen koordinoiman laajan selvityksen mukaan esimerkiksi ibuprofeenia, jota käytetään tulehduskipulääkkeissä, päätyy jätevedenpuhdistamoille arviolta peräti 4240 kilogrammaa vuodessa. Se on noin 65 suomalaisen, keskipainoisen naisen verran ibuprofeenia.

– Eri kemikaaleilla on hyvin erilaisia vaikutuksia ja on mahdotonta arvioida, miten ne vaikuttavat. Joitakin havaintoja on kuitenkin tehty. Esimerkiksi hormonaalisten aineiden on huomattu vaikuttavan eliöiden lisääntymiskykyyn ja voi syntyä sukupuolettomia eliöitä, kertoo ongelmajätelaitos Ekokemin johtava asiantuntija Auli Westerholm.

Poikakaloista tyttökaloiksi E-pillereillä

Tähän asti suurta huolta ovat aiheuttaneet lähinnä jätevesien e-pillerijäämät.

– E-pillereiden kemialliset aineet eivät poistu jätevedenpuhdistamoiden prosessissa ja vaikuttaa näin ollen kalojen lisääntymiseen, sanoo Pertti Sundqvist Suomen Luonnonsuojeluliitosta.

Sundqvist viittaa aikaisemmin tehtyihin akvaariokokeisiin ja tutkimuksiin, joissa on havaittu ehkäisylääkkeiden hormoneiden muuttavan koiraskaloja naaraiksi. 

Vuonna 2011 Suomessa uutisoitiin Helsingin Vanhankaupunginlahden kalojen, kuten ahventen, sisältävän hurjia määriä ympäristömyrkkyjä. Helsingin kaupunki mietti tuolloin alueelle jopa kalastuskieltoa syömäkelvottomien uiskentelijoiden vuoksi. 

Joissakin kaloissa on havaittu erilaisia antibioottien jäämiä. Syödessämme kaloja, jotka ovat altistuneet lääkejätteille, aineet kulkevat uudestaan lävitsemme.

Se taas voi aiheuttaa meillä vastustuskykyä tai jopa immuniteettia joillekin lääkeaineille eli ne eivät enää vaikuta meihin parantavalla tavalla.

”Haitaksi koko ekosysteemille”

Makuja.fi uutisoi viime vuonna Ruotsin Uumajan yliopistossa vuonna 2012 tekemästä tutkimuksesta, jonka mukaan ihmisten käyttämät ja luonnonvesistöihin päätyvät mielialalääkkeet vaikuttavat ahventen käytökseen.

Tutkimuksissa koeahvenet altistettiin mielialalääkkeille niin, että määrät vastasivat Ruotsin vesistöjen pitoisuuksia ja jo hyvin pienilläkin pitoisuuksilla näytti olevan vaikutusta kalojen käytökseen. 

– Lääkkeille altistetut ahvenet liikkuivat vesistössä uhkarohkeammin, eivätkä hakeutuneet piilopaikkoihin. Näin ollen niistä tuli myös helpompia saaliita kalastajille ja se voi olla haitaksi koko ekosysteemille, tutkimuksessa todetaan.

Roskiksien kautta kaatopaikalle päätyvät lääkeaineet alkavat hajota ja imeytyä maaperään, jolloin niillä voi olla suuriakin vaikutuksia pohjavesiin.

On siis kirjaimellisesti elintärkeää viedä vanhentuneet lääkkeet apteekkiin, josta ne viedään ongelmajätelaitokselle oikeaoppisesti hävitettäväksi.