Valvira on havainnut parannettavaa lastensuojelulaitosten lukitsemiskäytännöissä. Lapsia on esimerkiksi pidetty lukittujen ovien takana niin, että he eivät ole päässeet itse ulos.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira muistuttaa, että lapsen pitää voida halutessaan poistua omatoimisesti lastensuojelulaitoksesta, kunhan hän sopii asiasta henkilökunnan kanssa. Valvira on jakanut uuden ohjekirjan asiasta kunnille viime kuun lopussa.
Valviran ylitarkastaja Emilia Mustonen kertoo, että lukitsemiskäytäntöä on esiintynyt monilla paikkakunnilla. Asia on tullut ilmi kantelujen kautta ja tarkastuskäynneillä.
– On ilmennyt esimerkiksi sellaisia sähköisiä lukitsemisjärjestelmiä, että lapset eivät ole päässeet itse oma-aloitteisesti ulos yksiköstä, vaan työntekijän on pitänyt avata ovi.
Lapsia on pidetty sisällä lukkojen takana muun muassa henkilökuntapulan vuoksi.
– Lukitsemiskäytäntöjä on perusteltu muun muassa henkilöstön määrällä. Jos lapset pääsevät yksiköstä itse pois, se vaikeuttaa yksikön henkilökunnan mukaan heidän työtään.
Jos henkilökuntaa on liian vähän, sitä on lisättävä
Mustonen pitää havaittuja käytäntöjä vakavavana ongelmana.
– Kyllä tätä voi pitää vakavana. Kaikilla täytyy olla oikeus liikkua vapaasti. Tämä on turvattu myös perustuslaissa. Tässä tulee esille myös yhdenvertaisuuskysymys. Kaikille sijaishuollossa oleville lapsille täytyy taata yhdenvertaiset oikeudet riippumatta yksikön sijainnista. Lukitsemiskäytännöissä on myös huolehdittava siitä, että lapset ja henkilökunta voivat vaaratilanteessa poistua turvallisesti.
Mustonen muistuttaa, että jos henkilökuntaa on liian vähän, sitä on lisättävä.
– Lastensuojelulaissa säädetään henkilöstön määrästä, hoidettavien lasten enimmäismäärästä ja henkilöstömäärän suhteuttamisesta lasten määrään. Valvira ohjeistaa, että mahdollisten kulunvalvontaan ja poistumiseen liittyviin ongelmatilanteisiin on vastattava lisäämällä henkilökuntaa.
Henkilökunta ei tunnista aina rajoittamisen ja kasvatuksen eroa
Valvira selvitti lasten itsemääräämisoikeuden toteutumista ympärivuorokautisissa sijaishuollon yksiköissä aiemmin tänä vuonna. Tuolloin kävi ilmi, että laitosten henkilökunta ei aina tunnista riittävän hyvin myöskään lastensuojelulaissa kirjattujen rajoittamistoimien ja kasvatuksellisten menettelytapojen eroja.
– Lastensuojelulaitoksissa voidaan rajoittaa lapsen liikkumista tarkoin rajatuissa yksittäistapauksissa. Tällaisista tapauksista pitää tehdä erillinen päätös. Liikkumisvapauden rajoituksen voi lisäksi kohdistaa vain lastensuojelulaitokseen sijoitettuun huostaan otettuun lapseen – ei avohuollon tukitoimena sijoitettuun lapseen.
– Mikään rajoitustoimista ei saa olla rangaistusluonteinen. Valviran selvityksessä huomattiin, että liikkumisen rajoittamista oli joissain yksiköissä käytetty juuri näin, mikä ei tosiaan ole hyväksyttävää, Mustonen toteaa.