Valtioneuvoston linnan peruskorjaus valmistui

Carl Ludvig Engelin suunnittelema, vuonna 1822 valmistunut Valtioneuvoston linna kuuluu kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti Suomen merkittävimpiin rakennuksiin. Tiloja kunnostettaessa ja kalustettaessa onkin yritetty säilyttää mahdollisimman paljon vanhaa ja alkuperäistä.

Mm. linnan huonejako säilyi pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta ennallaan. Myös ovet ja ikkunat pystyttiin pääosin kunnostamaan vanhoista. Valtioneuvoston linna, alun perin Senaatin linna, on ollut koko ajan julkishallinnon käytössä. Nykyisin siellä sijaitsevat valtioneuvoston kanslia, valtiovarainministeriö ja oikeuskanslerin virasto.

Pääministeri päässee aloittamaan työt maanantaina esitellyissä uusissa tiloissa ensi viikolla. Kaikkiaan muuton arvioidaan olevan ohi parin viikon kuluttua. Valtioneuvoston linnan pääsisäänkäynti siirtyy vielä maaliskuun aikana Aleksanterinkadun puolelta vanhalle paikalleen Senaatintorin puolelle.

Keväällä 1995 alkanut kuudes peruskorjausvaihe maksoi ilman arvonlisäveroa 49 miljoonaa markkaa.

Iso osa töistä tehtiin rakennuksen perustuksissa. Linnan kortteli on aikanaan perustettu puoliksi kalliolle, puoliksi entiselle merenpohjahiekalle. Niinpä rakennus oli Aleksanterinkadun puolelta painunut useita senttejä. Perustukset vahvistettiin nyt kallioon asti ulottuvalla teräspaalutuksella.

Kellarikerrokseen tehtiin koko rakennuksen kiertävä huoltotunneli. Näin uutta tekniikkaa voidaan jatkossa tuoda taloon ilman laajoja purku- ja uudelleenrakentamistöitä varsinaisissa toimitiloissa, huomauttaa yliarkkitehti Marjatta Erwe Valtion kiinteistölaitoksesta.

Neuvottelutilojen puutetta paikattiin talon pohjakerroksiin valmistuneilla lisähuoneilla. Peruskorjaus siis aloitettiin jo 1970-luvulla. Myös itse rakentaminen tapahtui monipolvisesti: Valtioneuvoston linna on rakennettu yhdeksässä eri vaiheessa. Niinpä "alkuperäinen" viittaa linnan eri osissa eri aikakausiin 1820-luvulta aina 1910-lukuun.
(STT)