Neljä parikymppistä miestä oli vankilassa yhdeksän kuukauden ajan ennen kuin Helsingin hovioikeus vapautti heidät.
Syyttömien vangitseminen katujengijutussa tuli valtiolle kalliiksi. Lasku vankilassa olosta, oikeudenkäyntikuluista ja kärsimyskorvauksista nousi reilusti yli puolen miljoonan euron.
Neljä parikymppistä miestä tuomittiin kesällä 2023 RK-katujengijutussa noin 2–3 vuoden ehdottomiin vankeusrangaistuksiin. Usein lyhyisiin vankeusrangaistuksiin tuomitut saavat odottaa vapaalla lainvoimaiseen tuomioon asti, mutta Helsingin käräjäoikeus määräsi heidät heti vangittavaksi.
Miehet valittivat tuomioistaan. Helsingin hovioikeus käsitteli juttua viime vuoden keväällä ja päästi nelikon vapaalle odottamaan hovituomion antamista. Joulukuussa antamallaan tuomiolla hovioikeus vapautti miehet syytteistä.
He ehtivät olla syyttöminä vankilassa noin yhdeksän kuukauden ajan.
Yhden vankipäivän hinta oli vuonna 2023 keskimäärin 249 euroa. Miesten kohdalla vankilavuorokausista muodostui siis lähes 270 000 euron lasku valtiolle.
Koppikorvaukset neljännesmiljoonan
Niin sanottuja koppikorvauksia, eli syyttömänä vangitulle maksettavia korvauksia valtio joutui maksamaan yhteensä ainakin yli 245 000 euroa. Valtiokonttorille toimitetuissa korvaushakemuksissa miehet vetosivat muun muassa asunnon menettämisen vaaraan ja jatko-opintojen viivästymiseen.
– Hakija on menettänyt vapautensa perusteettomasti varsin pitkäksi aikaa valtion toimesta asiassa, johon hän ei liity millään tavoin, yhden hakemuksessa todettiin.
– Toipuminen vapaudenmenetyksestä kesti pitkään, sanotaan toisen hakemuksessa.
Käräjäoikeus oli soveltanut tuomiossaan järjestäytyneen rikollisuuden koventamisperustetta, mikä vaikutti paitsi rangaistuksen pituuteen myös vankilasijoitteluun. Osa suoritti tuomiotaan Riihimäen korkean turvaluokituksen vankilassa ja tavallista rajoitetummalla erityisosastolla.
– Hakija oli Riihimäellä paljon yksin omassa sellissään ja pääsi tekemisiin osaston muiden vankien kanssa hyvin rajallisesti, yhden hakemuksessa sanottiin.
Osaa siirreltiin vankeusaikana usean vankilan välillä myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
– Toistuvat siirrot ovat lisänneet vapauden menetyksestä aiheutuvaa kärsimystä, yhden hakemuksessa sanottiin.
Valtio kuittasi puolustajien palkkiot
Kaksi miehistä oli käräjätuomion antamisen aikaan töissä, ja heille valtio joutui korvaamaan tulot, jotka he vankeuden takia menettivät. Toinen haki tulojenmenetyksestä korvauksia erillisellä hakemuksella. Korvattu summa on salattu päätöksestä, eli sitä ei ole sisällytetty koppikorvausten yhteismäärään.
Hakemuksissa vedottiin myös virheellisen tuomion saamaan laajaan julkisuuteen sekä siihen, että tuomittujen nuoren iän takia vankeus oli erityisen vahingollista.
– Julkisuus on ollut omiaan aiheuttamaan huomattavaa halveksuntaa, hakemuksessa sanottiin.
Valtiokonttori ei kuitenkaan korottanut korvauksia tapauksen saaman julkisuuden takia. Myöskään vankilaoloja ei huomioitu korvausten määrässä.
Miesten puolustamisesta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut jäivät niin ikään valtion maksettaviksi. Oikeudenkäyntiavustajien palkkiot käräjä- ja hovioikeudessa olivat yhteensä yli 70 000 euroa.
Kun oikeudenkäyntikuluihin, koppikorvauksiin ja vankipäivien kuluihin lisätään vangeille maksettava minimikäyttöraha, valtion tappioksi jäävä summa nousee noin 600 000 euroon. Summa ei sisällä esitutkinnasta, syyttämisestä ja oikeudenkäynnistä heidän osaltaan aiheutuneita kuluja.