Miten aamuauringon ensimmäiset säteen kiipeävät ikkunanpintaa pitkin ja hajottavat kirkkaan valon koko spektrin väriloistoksi! Miten ilta-aurinko punaa taivaan ja kultaa rakennuksen länsisivun seinäpinnat! Ja miten rakennusten sisällä syttyvät lamput muuttamaan hämärät nurkat valon ja värien valtakunnaksi!
Ikkunat ja lamput ovat tärkeä osa sisustusta, sillä niiden kautta valo ja värit kantautuvat sisätiloihin. Lasityöt sisustuselementtinä ovatkin antoisa keino maksimoida valon ja värien anteja.
Lasin eri mahdollisuudet kehittyivät vähitellen
Materiaalina lasi kehittyi keramiikkaesineiden lasitteiden sivutuotteena n. 5000 vuotta eKr. Syyrian ja Mesopotamian alueilla. Lasi muodostuu pääasiallisesti kvartsihiekkasta eli piioksidista, soodasta ja kalkkikivestä. Vanhimmat löydetyt lasiastiat ovat peräisin 1500-luvun paikkeilta eKr. ja lasinpuhallustaito keksittiin samoihin aikoihin Foinikiassa.
Lasimaalauksen varhaisimmat esimerkit ovat säilyneet 800-luvun Saksasta. Keskiaika oli lasimaalaustaiteen kulta-aikaa, jolloin uskonnollisaiheisia lasimaalauksia tuotettiin huomattavaia määriä etenkin Keski-Euroopan kirkkoihin ja katedraaleihin. Varsinaisen lasin maalaamisen ohella Italiasta 300-luvulta peräisin oleva lyijylasitekniikka nousi kukoistukseen jugend-tyylin aikakaudella 1800-luvulla. Lyijylasityöt ovat värjätyistä lasinpaloista lyijykiskojen avulla yhdistetty kokonaisuus.
Vuonna 1880 amerikkalainen Luis Comfort Tiffany patentoi uuden Favrile-lasin, joka on oman värinsä eri sävyjen raidoittama lasityyppi. Favrile-lasin värit ovat voimakkaat ja sen sävyerot lukemattomat. L.C.Tiffany alkoi käyttää Favrile-lasia lasimaalauksissaan, maljakoissaan sekä etenkin itse kehittämällään tiffany-tekniikalla tehdyissä valaisimissa. Uuden tekniikan ideana oli reunustaa lasipalat lyijykiskon sijasta kevyemmällä kuparifoliolla, jonka jälkeen palojen väliset saumat tinataan yhteen juotosaineen avulla. Tuloksena ovat lujat mutta ohuet saumat, mikä mahdollistaa lasityön pienet ja hienovaraisetkin osa-alueet.
Lasityöt sisustuselementtinä
Tamperelainen lasitaiteilija Annukka Ritalahti tekee lampunvarjostimia, ikkunalaseja, lasitauluja sekä koruja ja koriste-esineitä lasista omassa työhuoneessaan, jonka yhteydessä on myös myymälä. Annukka on toiminut alalla vuodesta 1988 ja hän on yksi Suomen harvoista päätoimisista tiffany- ja lyijylasitekniikoita käyttävistä lasitaiteilijoista. Hän jaksaa aina innostua lasista uudestaan, joskus hänet valtaa suorastaan pakottava tarve toteuttaa jokin uusi idea lasin kautta.
Annukan tulppaania muistuttavan lampunvarjostimen "se jokin" on siinä, että vaikka varjostin on suhteellisen vähistä osista tehty, se ei kuitentaan näytä yksinkertaiselta. Varjostimen pinnalta näkyy selkeästi Favrile-lasin pinnan elävyys, keltaisuuden loputtomat eri vivahteet. Annukka valmistaa tulppaanivarjostintaan myös jalkalamppuihin ja eri värivaihtoehdoissa.
Itse lampun jalka saattaakin olla mainio inspiraation lähde varjostinta suunniteltaessa. Parhaat löydöt saattavat kaivautua esille vinttien kätköistä tai kirpputorien myyntipöydiltä. On hyvä muistaa, että kankaisenkin lampunvarjostimen tilalle voidaan tehdä lasivarjostin, Annukka kertoo. Myös kattolamppujen varjostimet voidaan vaihtaa uuteen. Tiffany-tekniikkahan löi aikoinaan läpi juuri lampunvarjostinten ansiosta, sillä lasin kauneus materiaalina ja Favrile-lasin loistokkuus pääsevät varjostimissa erityisen hyvin esille.
Katse läpi ikkunan
Suurten ikkunalasikokonaisuuksien suunnittelutyöt tehdään useimmiten vieläkin kirkkoihin. Erään kuuden lasin ikkunaryhmän Annukka suunnitteli mittojen mukaan helsinkiläisen Hagelstamin gallerian näyttelyä varten, josta se päätyi yksityiskodin suurta eteisikkunaa koristamaan. Lasin kuviointi on tehty hiekkapuhaltamalla, etsaamalla ja kaivertamalla.
Usein taidelasityö onkin ikkunassa se kolmas lasi. Vuokra-asuntoihin ei asenneta kiinteitä lasitöitä, vaan ne pysyvät paikallaan irrotettavien lisälistojen avulla. Niin sanotut lasitaulut ovat ikkunan hieno kiintopiste, jota ei koskaan väsy katsomaan. Lasityö elää vuoden- ja vuorokauden ajan mukaan ja valon leikistä lasin pinnalla voi kiinnostua aina uudestaan, kuvailee Annukka.
Yleissääntönä eri tekniikoissa on se, että sisäikkunoihin lasityöt tehdään tiffany-tekniikalla ja ulkoilman kanssa kosketuksiin tarkoitetut työt tehdään lyijylasitekniikalla. Annukan oman työhuone-myymälän, Pienen taidekaupan, ruusuikkuna on kuin piste iin päällä vanhan jugend-talon estetiikassa.
Sisätilojen ahtaissa ja valottomissa paikoissa lasityö on kiitollinen valon taittaja. Peruskorjatun jugend-huoneiston väliseinään haluttiin tuoda elävyyttä ja Annukka suunnitteli paikalle viiden ikkunan sarjan. Tähän seinään pystyttiin puhkomaan ikkuna-aukot, koska se ei ollut asunnon kantava seinä.
- Ennen suunnittelutyötä kävin tutustumassa asuntoon ja sen ratkaisuihin. Tarjosin useita erilaisia vaihtoehtomalleja tilaajalle. Aiheen lasitöiden kuvioihin sain seinän tapettien kuvioista, kertoo Annukka.
Myös oviin lasityöt tuovat hienostuneisuuden ulottuvuuden. Useimmiten oveen voidaan tehdä lasityötä varten reikä, jos sitä ei ennestään siinä ole. Joissain tapauksissa koko ovi vaihdetaan samalla, kun siihen tilataan lasityö.
Erityisen kätevä lasityö on pesutilojen ja saunojen ikkunoissa, joissa värillinen lasimateriaali antaa valon tulla lävitseen, mutta estää näkyvyyden ulkopuolelta sisälle.
- On kuitenkin muistettava, että pysyvä lasityö on asennettava ikkunoihin rakennusturvamääräysten mukaan, muuten vakuutus ei korvaa vahinkoa, jos ikkunalasi menee rikki, huomauttaa Annukka.
Sijaa koristeellisuudelle
Koska valon taittuminen lasin pinnalla on niin kaunista, on lasitöillä nimenomaan koristeellista arvoa. Lasista voi valmistaa kynttilänjalkoja, lyhtyjä, pieniä ikkunariipuksia, koruja tai vaikka kaakelilaattoja, verhokappoja ja salusiineja. Myös peilit ja kehykset saavat lasitöillä uusia ulottuvuuksia.
Annukan eksoottiset Pagodat ovat kuin pieni lasinen lehtimaja, jossa on peililampi tuikkukynttilää varten. Teknisesti Pagodojen suunnittelu on lasityöntekijälle varsinainen suola, sillä niissä yhdistyy veistoksellisuus tiffany-tekniikan hienovaraisuuteen. Pagodoja koristavat lasipallot ovat löytö Intian basaareista, alunperin osa jotain ihan muuta tuotetta. Annukka innostuu löytäessään jollekin esineelle uuden sovellutuksen lasitöidensä osana. Se jokin voi löytyä vanhoista kristallilampuista, astioista, kohokuvioiduista kappaleista, miniatyyriveistoksista... Annan mieluummin ajatuksenjuoksuni lentää kuin käytän katalogituotteita, kertoo lasitaiteilija.
Seuraavan idean ja uuden lasityösovellutuksen voit keksiä ehkä juuri sinä! Annukka, kuten monet muutkin tiffany- ja lyijylasitekniikoita käyttävät lasitaiteilijat, ottaa tilaustöitä vastaan. Henkilökohtainen käynti asiakkaan kotona ja useiden eri toteutusvaihtoehtojen esittäminen piirroksina takaavat sen, että tilattu lasityö on yksilöllinen ja juuri kohdettaan varten toteutettu.
- Suomalaiseen työhön voi tässäkin luottaa, sillä käsityönä tehty lasiesine on korkealaatuinen ja kestävä, huomauttaa Annukka.
Ammatillisia lasityötekijöitä on Tampereella, Helsingissä, Turussa, Kuopiossa ja Lappeenrannassa. Tampereen tiffany- ja lyijylasin harrastajilla on oma yhdistyksensä, Lasikilta. Lasitöitä voi harrastaa monen paikkakunnan kansalais- ja työväenopistolla. Ammattitason lasityönopetusta Suomessa saadaan Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksesta sekä Hämeenlinnan käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen Wetterhoffin lasiosastolta.
Muutamia hintaesimerkkejä Pienessä taidekaupassa:
- Lampunvarjostimet 1000-5000 mk (pelkkä varjostin ilman jalkaa ja sähköjohtoa, koko n. 40 cm halkaisijaltaan)
- Jutun jugend-huoneiston viiden lasin sarja n. 4500 mk
- Oven lasipari n. 4500 mk
- Lasitekniikalla tehdyt taulut 250-3500 mk (koon, materiaalikustannusten ja työmäärän mukaan)
- Pagoda-koristetyö 500-1200 mk (koon mukaan)
Lisätietoja:
Pieni Taidekauppa
Annukka Ritalahti
Huhtimäenkatu 3
33100 Tampere
p. 03-2224 294
gsm. 050- 588 9251
Lasikilta ry
Kaislatie 4
33540 Tampere
Teksti: Maarit Piippo
Kuvat: Annukka Ritalahti, Katja Hagelstam