Tunisiasta alkuvuodesta 2011 liikkeelle lähtenyt, arabikeväänä tunnettu kansannousujen ja väkivaltaisuuksien aalto on jättänyt pitkäaikaisen jäljen koko arabimaailmaan.
Huomenta Suomessa vierailleet asiantuntijat arvioivat, että arabikevään laukaisseet isot kysymykset kuten nuorten työttömyys, näköalattomuus, sulkeutuneet poliittiset järjestelmät ja sukupolvien välinen kuilu ovat yhä ratkaisematta.
– Nämä samat ongelmat ovat yhä läsnä tai jopa pahentuneet arabikevään jälkeen. Kuitenkin muutostakin on ja laajalta osin yhteiskunnissa on se käsitys, että muutosta voi tuottaa itse, sanoo konfliktinratkaisujärjestö CMI:n asiantuntija Mikko Patokallio.
Talousongelmat eivät ole asiantuntijoiden mukaan helpottaneet arabikevään kokeneissa maissa ollenkaan. Tietokirjailija Lilly Korpiolan mukaan väestön liike tulee tästä syystä vain kiihtymään.
– Suurin asia ovat ne 200 miljoonaa nuorta, jotka etsivät nyt tulevaisuutta. Sukupolvien välinen jännite purkautuu monella tavalla. Yksi purkautumisen muoto on pakolaiskriisi, mutta tämä on vasta alkua.
– Taloudellinen tilanne ja tulevaisuuden näkymät ovat sellaiset, että esimerkiksi Egyptissä jopa 60% nuorista etsii mahdollisuutta muuttaa pois. Mihin suuntaan he lähtevät? Tämän on suuri kysymys, Korpiola sanoi.
Kymmenet miljoonat eivät tiedä, mihin uskoa
Patokallion mukaan arabikevään tapahtumat ovat vaikuttaneet jollakin tavalla kaikkiin arabimaihin. Näkyvin vaikutus on ollut Syyriassa ja Jemenissä, joissa käydään sisällissotaa, mutta myös vähemmän uutisissa olevissa maissa se on aiheuttanut muutoksia.