Äänestäjissä on eurovaalien alla herättänyt hämmennystä, että osa ehdokkaista on ilmoittanut, ettei aio ottaa europarlamentaarikon tehtävää vastaan. MTV Uutisten eurovaalitentissä myös puoluejohtajilta tivattiin vastauksia kikkailuun.
– Kuka teistä olisi valmis äänestämään sellaista ehdokasta, joka on ilmoittanut, ettei aio ottaa paikkaa vastaan, vaikka tulisi valituksi?, toinen tentin juontajista Jan Andersson kysyi.
Yhtään kättä ei noussut.
Mielipiteet järjestelystä jakautuivat pitkälti sen mukaan, miten puolueiden ehdokkaat ovat ilmoituksia tehneet. Osa puoluejohtajista oli sitä mieltä, että pääasia on, että äänestäjät tietävät etukäteen, mitä ehdokas aikoo. Muun muassa Petteri Orpolta (kok.) ja Juha Sipilältä kuultiin puheenvuoroja, joissa ei järjestelyä ymmäretty.
– Uskon siihen, että äänestäjät osaavat arvioida tätä tilannetta ja äänestää, KD:n Sari Essayah kommentoi.
Essayah itse on ilmoittanut aikovansa valituksi tullessaan toimia meppinä Suomen puheenjohtajuuskauden ajan, eli vuoden 2019 loppuun saakka.
Myös Jussi Halla-ahon (ps.) mielestä tärkeintä on, että vaaleihin mennään "avoimin kortein". Jos ei aio ottaa tehtävää vastaan, siitä pitää Halla-ahon mielestä kertoa etukäteen.
– Se on kestämätöntä, jos vaalien jälkeen tulee yllätyksiä, Halla-aho sanoi.
Hallitusneuvottelijat vastakkain
Muun muassa vasemmistoliiton Merja Kyllönen on ilmoittanut, että ei ota tehtävää vastaan, vaikka tulisi valituksi. RKP:n puheenjohtaja haastoi Kyllösen ehdokkuudesta (vas.), jonka kanssa hän käy tällä hetkellä hallitusneuvotteluita.