Vakoojaupseerin kirjeet päätyivät kirjaan

Vakoojaupseeri Igor Vahros esiintyi jo Mikko Porvalin esikoisteoksessa Vakoojakoulu. Kirja kertoo siitä, kuinka jatkosodassa venäläisistä sotavangeista koulutettiin vakoojia.

– Vahros mainitaan parissa kappaleessa, kun asiamieskoulun opettajia käydään läpi, rikoskomisariona työskentelevä Porvali kertoo.

Ensimmäisen kirjansa ilmestyttyä Porvali sai puhelun Vahroksen tyttäreltä.

– Se oli täysi yllätys. En osannut ajatellakaan, että Vahrokselta olisi jäänyt niin laaja yksityinen arkisto ja että se olisi säilynyt.

Tyttären kääntämänä arkistosta syntyi satoja sivuja käsittänyt tiedosto. Vahroksen kirjeiden ja päiväkirjamerkintöjen pohjalta syntyi Porvalin uusin teos Salainen tiedustelija.

– Rintamamiesten kirjeitä on julkaistu useissa eri teoksissa, mutta tämä on ensimmäinen henkilökohtainen näkökulma tiedustelualan sisäpiiriin, Porvali sanoo.

Vahros kirjoittaa Porvalin mukaan hyvin ja avoimesti. Hänen kirjeensä ovat autenttisia, sillä sensuuri ei iskenyt lähettien välityksellä kulkeneeseen venäjänkieliseen kirjeenvaihtoon.

Vakoojasta valtiojohdon tulkiksi

Jo lapsena Pietarista Suomeen muuttanut Igor Vahros oli täysin kaksikielinen ja tunsi hyvin sekä suomalaisen että venäläisen kulttuurin. Porvali pitää häntä monipuolisena ja lahjakkaana.

– Asiamieskoulussa hän opetti muun muassa psykologiaa, perehtyi maailmanpoliittiseen sotatilanteeseen, johti orkesteria ja kuoroa ja järjesti aseveli-iltoja, joissa esitettiin näytelmiä.

Sotien jälkeen Vahros oli slavistiikan näkyvin hahmo maassamme. Lisäksi hän hoiti merkittäviä ulkopoliittisia tehtäviä.

– Hän oli valtion johdon tulkkina muun muassa YYA-neuvotteluissa. Yllättävää on, ettei hänen vakoilutaustansa ole noussut aiemmin esiin, Porvali sanoo.

Vahros toimi pitkään venäjän kielen ja kirjallisuuden professorina Helsingin yliopistossa. Hän työskenteli myös Neuvostoliittoinstituutin johdossa.