Huumejengien riehunta raastaa ennen rauhallisena tunnettua maata.
Ecuadorissa äänestetään sunnuntaina kansanäänestyksessä, jossa ehdotetaan entistä kovempia toimia järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan.
Ennen rauhallisena tunnettu eteläamerikkalainen maa on viime aikoina kärsinyt rikosten ja väkivallan aallosta. Tämän katsotaan olevan yhteydessä huumekauppaa käyviin liigoihin, jotka kuljettavat Ecuadorin satamien kautta huumeita Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan.
Presidentti Daniel Noboa julisti maahan tammikuussa sisäisen sotatilan huumejengejä vastaan. Kansanäänestyksessä ehdotetaan kovempia rangaistuksia terrorismista ja huumekaupasta, tiukempia aselakeja ja lupaa viranomaisille käyttää asevoimia taistelussa rikollisuutta vastaan. Lisäksi Noboa haluaa muuttaa perustuslakia niin, että järjestäytyneestä rikollisuudesta etsintäkuulutettuja Ecuadorin kansalaisia voidaan luovuttaa ulkomaille.
Mielipidemittausten perusteella ecuadorilaiset aikovat hyväksyä presidentin ajamat tiukennukset. Ecuadorin 17,7 miljoonasta asukkaasta 13,6 miljoonalla on äänioikeus sunnuntain kansanäänestyksessä.
Jopa 13 tunnin sähkökatkoja
Rikollisjengit ovat siepanneet kymmeniä ihmisiä, muun muassa poliiseja ja vanginvartijoita, avanneet tulen tv-studiossa kesken lähetyksen ja kaapanneet vallan maan vankiloissa.
Viikon sisällä Ecuadorissa on tapettu kaksi pormestaria, vuoden sisällä viisi. Henkirikosten määrä on noussut valtavasti, ja viime vuonna 100 000:ta asukasta kohti tapettiin 43 ihmistä. Vielä vuonna 2018 henkirikoksissa kuolleiden määrä oli kuusi sataatuhatta asukasta kohti.
Vankiloissa on kolmen vuoden aikana tapettu yli 460 vankia jengien keskinäisissä välienselvittelyissä. Kymmenkunta poliitikkoa on surmattu, heidän joukossaan presidenttiehdokas , joka ammuttiin viime kesänä kampanjatilaisuuden yhteydessä.