Vainottujen kristittyjen puolestapuhuja Mohammad on huolissaan Iraniin palautetuista kristityistä maahanmuuttajista: ”He ovat todellisessa hengenvaarassa.”

1:04
Videolla Mohammad Modaber pitää seurakuntalaiselleen raamattuopetusta.

Entinen sotadokumentaristi Mohammad Modaber ajatteli, että sotarintamalla otetut valokuvat edistäisivät vallankumousta ja syventäisivät hänen tietään muslimina. Sodan julmuus horjutti kuitenkin nuoren miehen uskoa, ja nyt hän haluaa parantaa vainottujen kristittyjen asemaa.

Mohammad Modaberin puhelimen näytöllä on hänelle lähetetty valokuva elokuussa 2019 leimatusta Iranin tuomioistuimen asiakirjasta. Se on muslimitaustaiselle kristitylle langetettu tuomio Iranin pääkaupungissa, Teheranissa. Rangaistuksena hänelle on määrätty kuolemantuomio, koska hän on kääntynyt muslimista kristityksi.

Toisessa viime vuoden puolella leimatussa asiakirjassa sanellaan tuomio neljälle henkilölle Pohjois-Iranissa. Heidän rangaistukseksi on määrätty seitsemänkymmentäkuusi ruoskaniskua kotietsinnöissä löytyneiden Raamattujen vuoksi. Tämän lisäksi he saavat viisikymmentäkaksi ruoskaniskua lisää, koska he ovat sanoneet, että Jeesus on Jumala. Ruoskaniskujen lisäksi kaikki neljä henkilöä saivat viiden vuoden vankeustuomion.

– Kristittyjä vangitaan usein erittäin huonoihin oloihin, jotta he kääntyisivät vapaaehtoisesti takaisin muslimiksi, Mohammad sanoo.  

Mohammad työskenteli seitsemän vuoden ajan Iranin televisiossa sotadokumentaristina. Hänen tehtävänään oli kuvata islamilaisen vallankumouksen voittoon liittyviä tilanteita. Hän eteni kuvaajan urallaan kohti kovimpia taisteluja ja kuvasi lukuisia haavoitettuja ja tapettuja ihmisiä.

Sotarintamalla vietettyjen työvuosien jälkeen Mohammad sai uuden työpaikan kulttuuri- ja taideministeriöstä. Hän opiskeli samaan aikaan Teheranin Yliopistossa elokuvaohjaajaksi. Mohammad yritti löytää elokuvien kautta elementtejä, jotka korjaisivat sotarintamalla murtunutta islamilaista maailmankuvaa.

Totuuden etsijästä suomalaisen seurakunnan pastoriksi

Islamin uskon sijaan Mohammad kiinnostui itämaisista uskonnoista ja etsi niistä rauhaa kahden vuoden ajan. Hän halusi käydä väittelyjä kristittyjä vastaan ja hankki sen vuoksi tietoa myös kristinuskosta ja Raamatusta. Vuonna 1997 Mohammadin kristityksi kääntynyt vaimo näki hengellisen unen, joka puhutteli Mohammadia voimakkaasti. Mohammad polvistui keskellä yötä ja kääntyi kristityksi.

– Muutimme Turkkiin ja opiskelin siellä kristillistä teologiaa. Turkissakaan ei ollut turvallista olla käännynnäinen kristitty, joten haimme turvapaikkaa, Mohammad muistelee.

Vuonna 2001 Mohammad ja hänen perheensä lähetettiin Rovaniemelle, ja muutama kuukausi myöhemmin Helsingin Saalem-seurakunta kutsui Mohammadin maahanmuuttajatyöhön Helsinkiin. Tällä hetkellä Mohammad on kyseisen seurakunnan farsinkielinen pastori.

– Pastorin työn lisäksi taltioin kansainväliselle satelliittikanavalle noin kolmesataa hengellistä opetusohjelmaa vuodessa. Ohjelmia katsotaan esimerkiksi Iranissa, Afganistanissa ja Tadžikistanissa, Mohammad sanoo.

– Olen myös farsinkielisen kristillisen uutissivuston johtaja ja olen tiedottanut Iranin kääntyneiden kristittyjen tilanteesta eri uutiskanaville, kuten BBC:lle, Mohammad jatkaa.

Iranissa hyväksytään vain syntyperältään kristityt ihmiset

Iranin valtio hyväksyy ainoiksi oikeiksi kristillisiksi yhteisöiksi vain alkuperäiset armenialais- ja assyrialaiskirkot. Persiankielisten muslimien kääntyminen kristityksi on kielletty. Käännynnäisiä kristittyjä vainotaan aktiivisesti. Muslimiksi kääntyneillä kristityillä ei ole oikeutta valtion työhön eikä opiskelupaikkaan. Jatkuvista vainoista huolimatta Iranin kristityiksi kääntyneiden määrä on kasvanut.

– Vuoden 1979 Iranissa oli vain noin viisikymmentä persiankielistä kristittyä. Tänä vuonna heitä arvellaan olevan jopa kolme miljoonaa. Kukaan heistä ei saa tuoda uskoaan julki millään tavalla, Mohammad sanoo.

Persiankielinen 28-vuotias Amir (nimi muutettu turvallisuussyistä) teki täysi-ikäiseksi tultuaan matkan islamin pyhimpään paikkaan Mekkaan, jotta hän voisi kasvaa enemmän muslimina. Hän ei kuitenkaan kokenut Jumalan läsnäoloa Mekassa, ja hänen uskonsa muslimina horjui. Amir halusi käydä Iranin kristillisessä joulukirkossa tutustumassa kristinuskoon.

– Koetin päästä kirkkoon sisään, mutta minulle sanottiin, että olen vaaraksi sekä itselleni että heidän yhteisölleen. He näkivät ja kuulivat ulkonäöstäni ja puheestani, että olin farsinkielinen muslimi. Pääsin kirkon sisälle vain yhden kerran, Amir muistelee.

Amir kääntyi sydämessään kristityksi, eikä hän halunnut salata uskoaan muilta. Hän sai turvapaikan Suomesta vuonna 2016 ja hänet kastettiin Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa. Hän koki, että kristinuskon Jumalan edessä hän sai iloita ja vaikkapa tanssia. Tämä oli aivan uutta Amirin aiempaan uskonkokemukseen verrattuna.

– En halunnut millään pitää salassa niin ihanaa ja vapaata uskoa, jonka olin löytänyt. Halusin lähteä syventämään tietäni kristittynä, ja Suomessa sain olla vapaa, Amir sanoo.

Kielteinen turvapaikkapäätös ja hengenvaarallinen maahan palautus

Mohammad kokee suomalaisen Maahanmuuttoviraston toiminnan toisinaan ymmärtämättömänä. Neljä kuukautta sitten Mohammadin seurakuntalainen sai kielteisen turvapaikkapäätöksen ja hänet palautettiin takaisin Iraniin.

Kristityn kotiseurakunta ja Mohammad kirjoittivat Maahanmuuttovirastolle kaksi kirjettä, joissa he kertoivat Iraniin palaamisen vaaroista.

– Kirjoitin virkailijoille, että olen ollut jo kaksikymmentäkaksi vuotta näissä hommissa ja olen sataprosenttisen varma, että maahan palautettu kristitty tulee kokemaan vankeutta, kidutusta ja pahimmillaan kuoleman, Mohammad sanoo.

Mohammad ei ole kuullut ystävästään mitään kahteen kuukauteen. Hän tietää vain sen, että kristitty seurakuntalainen on menettänyt työnsä ja perheensä Iranissa. Häntä tarkkaillaan ympärivuorokautisesti ja hän on kaiken aikaa hengenvaarassa.

Mohammedin mukaan käännynnäisille kristityille saatetaan sanoa, että maahan voi palata, kunhan ei tuo uskoaan esille. Virkailijat eivät tunnu ymmärtävän vainottujen kristittyjen vakoilun laajuutta. Kristittyä voidaan seurata ja jäljittää jopa puhelujen kautta.

– Kristittyjä vakoillaan erittäin tarkasti. Heidän puhelujaan kuunnellaan ja kaikkea yhteydenpitoa tarkkaillaan. Poliisi haluaa jäljittää kristittyjen kautta muita kääntyneitä, Mohammad sanoo.

Mohammad ei voi käsittää ajatusta, jossa uskonnollinen identiteetti pitäisi peittää kokonaan ja vielä henkensä uhalla.

– Olen miettinyt sitä, että sanoisiko Suomen valtion virkamiehet esimerkiksi homoseksuaaleille, että he saavat kyllä olla homoseksuaaleja, mutta sitä ei saa tuoda esille missään tilanteessa. Voisiko kaikki vähemmistöryhmät ajaa maan alle piiloon, Mohammad pohtii.

Maahanmuuttovirasto arvioi suojelun tarpeen tapauskohtaisesti

Suomen Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja Anu Karpin mukaan Maahanmuuttovirasto seuraa kristittyjen tilanteen kehittymistä Iranissa useista eri lähteistä.

– Kansainvälinen suojelun tarve arvioidaan aina tapauskohtaisesti ajankohtaisen maatiedon, turvapaikan hakijan kertoman ja yksilöllisen tilanteen perusteella, Karppi kommentoi.

Maahanmuuttoviraston yleisesti katsottu johtopäätös Iranin nykyisestä maatiedosta on se, ettei jokainen islamista kristinuskoon kääntynyt henkilö ole systemaattisesti vainon vaarassa.

– Iranissa tapahtuu kuitenkin myös kristittyihin ja islamista luopuneisiin kohdistuvaa vainoa, joten jokaisen turvapaikanhakijan kohdalla arvio tehdään erikseen, Karppi kertoo.

Karpin mukaan korkein hallinto-oikeus on katsonut vuonna 2017 antamassaan päätöksessä, ettei islamista kristinuskoon kääntyminen täytä jokaisen iranilaisen hakijan kohdalla turvapaikan antamisen edellytyksiä. Kyseisessä päätöksessä on ollut kuitenkin kristityksi kääntymisen lisäksi muita kumulatiivisia seikkoja, joiden vuoksi päätös on kumottu, ja turvapaikka on annettu.

Maahanmuuttoviraston viranomaisen velvollisuus on Karpin mukaan tutkia, onko hakijan perustelut turvapaikan saamiseksi aitoja ja todellisia. Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestö UNHCR on ohjeistanut kiinnittämään erityistä huomiota uskonnollisen kääntymisen perustelun todenperäisyyteen, jos kristinuskoon kääntyminen on noussut ilmiöksi turvapaikanhakumaassa.

Suomi on vielä turvallinen maa

Mohammad kokee, ettei Suomessa tarvitse pelätä uskonsa vuoksi. Hän kiertää työnsä puolesta monissa eri maissa.

– Suomi on vielä turvallinen maa muihin maihin verrattuna. Täällä saa elää kristittynä ilman pelkoa, Mohammad sanoo.

Mohammad haluaa auttaa kaikin tavoin uskonsa vuoksi vainottuja kristittyjä. Hän saa lukuisia yhteydenottoja iranilaisilta käännynnäisiltä kristityiltä.

– Eniten minulta pyydetään rukoustukea. Lisäksi vainojen alla elävät kristityt haluavat esimerkiksi tietää, miten voivat oppia enemmän kristinuskosta, Mohammad sanoo.

Mohammad ja Amir avaavat farsinkieliset Raamattunsa ja lukevat niitä antaumuksella. Seurakuntasalin ikkunoista näkyy marraskuun säkkipimeä ilta, mutta näillä miehillä ei ole pelkoa.

Lisää aiheesta

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Olemme päivittäneet MTV Oy:n tietosuojakäytännön. Päivityksen yhteydessä Mediahub Oy:n tietosuojakäytäntö on yhdistetty osaksi MTV:n tietosuojakäytäntöjä. Lue lisätietoja tästä.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja