Puolassa sijaitsevan Auschwitzin keskitysleirin vapauttamisesta on tullut tänään kuluneeksi 65 vuotta.
Vapauttamisen kunniaksi on järjestetty muistotilaisuus, johon on osallistunut muun muassa leiriltä selvinneitä vankeja sekä poliitikkoja.
Vaikka 27.1. on Auschwitzin vapauttamisen päivä, muistetaan samalla muitakin vainojen uhreja.
Esimerkiksi uskonnonvapaus on ihmisoikeus, mutta se ei estä uskovia joutumasta vainotuiksi. Monessa maassa uskonnollinen vaino on kärjistynyt, ja pahimmillaan esimerkiksi kristittyjä tapetaan ja kidutetaan.
- Uskontoon liittyvät vainot ovat tosiasia eri puolilla maailmaa. Suomeenkin ne heijastuvat sitä kautta, että maahan tulee ihmisiä sellaisista kulttuureista, joissa uskontojen väliset suhteet ovat ongelmallisia. Vuoropuhelun rakentaminen eri uskontojen välillä antaa ennalta valmiuksia tarttua ongelmiin, jos niitä tulee, sanoo Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteeri Heikki Huttunen.
Irakin kristityt ongelmissa
Irakissa kristityt ovat erityisen vaikeassa tilanteessa, ja Huttunen näkee Irakin sodalla olevan tässä suuri merkitys.
- Se on länsimaiden hyökkäyssodan seurausta. Irakissa eri uskonnot elivät rauhassa vuosikymmenien ajan, ja Saddam Husseinin puolue oli kaikesta huolimatta maallinen, arabisosialistinen puolue. Sota on kuitenkin kirvoittanut voimakkaat reaktiot paitsi länsimaita, myös Irakin omia kristittyjä kohtaan. He ovat nyt vihollisen edustajia ja vieraita omassa maassaan.
Huttunen kertoo, että Irakin kristityistä arviolta puolet on joutunut muuttamaan ulkomaille, ja jäljelle jääneet kärsivät konkreettisista uhkailuista. Pommeja on räjäytelty kirkoissa ja kirkkojen edessä, ja perheiden taloja uhataan polttaa maan tasalle.
Sananvapaus ase sortoa vastaan
Dosentti Timo Vasko Kirkon lähetystyön keskuksesta sanoo, että kristittyjä kuolee uskonsa vuoksi arviolta 178 000 tänäkin vuonna.
- Vuonna 2000 heitä kuoli 160 000 ja vuonna 1970 377 000. Vaikka luku on edelleen suuri, niin se on sentään pienentynyt vuodesta 1970. Uskoakseni globaali valveutuneisuus on kasvanut, ja mitä enemmän kansainvälinen valvonta ja ihmisoikeusjärjestöt julkistavat eri maiden tilastoja, niin sitä enemmän vainoja koitetaan suitsia myös diktatuureissa.
Nykymaailmassa vainot näkyvät esimerkiksi kokoontumisien kieltämisenä tai uskonnonvapauden rajoittamisena. Vasko kertoo, että joissain maissa kristityksi kääntymisestä seuraa pahimmillaan kuolemantuomio. Myös pahoinpitelyt ja kiduttaminen ovat yleisiä sortamisen muotoja.
Dosentti Timo Vasko korostaakin, että vähemmistöjen nujertamiseen ja vaientamiseen on monia keinoja.
Vasko kertoo omiin kokemuksiinsa pohjaten, että maailmanlaajuisesti tiedonvälitys on parantumassa, myös suljetummissa maissa.
- Internet ja kännykät osaltaan edistävät sitä, että ihmisten sortaminen ei voi tapahtua enää salassa. Vapaa lehdistö ja sananvapaus ovat avainasioita ihmisoikeuksien toteutumisessa. Tiedonvälitystä pitäisikin edistää kaikin tavoin, koska se lisää tietämystä ja valveutuneisuutta. Sen kautta ihmiset saavat käsityksen omasta ihmisarvostaan. Se auttaa ihmisiä puuttumaan epäoikeudenmukaisuuksiin omassa valtiossaan.
Vähemmistöt kärsivät monessa maassa
Vasko korostaa, että kristityt eivät toki ole ainoa kansanryhmä, jota vainotaan. Monet muutkin kansanryhmät, varsinkin vähemmistöinä uskonnon, poliittisen aatteen tai esimerkiksi seksuaalisuuden takia olevat, joutuvat edelleen vainojen uhreiksi.
Huonoin ihmisoikeustilanne monella tapaa on ollut vuosien ajan Pohjois-Koreassa, Iranissa, Afganistanissa, Somaliassa sekä Kiinassa. Näissä maissa poliittinen tai uskonnollinen valtakulttuuri on Vaskon mukaan suvaitsematon, mikä aiheuttaa ongelmia vähemmistöille ja toisinajattelijoille.
- Jos ajatellaan vaikka Pohjois-Korean kommunismia, joka ei salli minkäänlaisia kansalaisvapauksia, tai Saudi-Arabiaa, jossa ei ole yhtään ainutta kristillistä kirkkoa, niin kyllähän tämä kertoo millainen tilanne maissa on.
Vasko kuitenkin muistuttaa, että monessa maassa halutaan ja yritetään kuitenkin tehdä varovaisia askelia kohti avoimempaa yhteiskuntaa.