Vain osa diplomaattipuhutteluista tulee julkisiksi – Suomi kutsui Venäjän suurlähettilään puhuteltavaksi GPS-häirinnän vuoksi

Kuinka yleistä on suurlähettiläiden puhuttelut? 1:47

Suomi on vaatinut Venäjältä lisäselvityksiä Norjassa pidettyjen NATO-sotaharjoitusten aikana tapahtuneesta GPS-häirinnästä. Venäjä kiistänyt häirinnän ja sanoo, ettei Suomi ole esittänyt todisteita siitä, että häirintä oli peräisin juuri Venäjältä.

Venäjän suurlähettiläs Pavel Kuznetsov on käynyt tänään Suomen ulkoministeriön puhuteltavana GPS-häirinnän vuoksi. Keskustelun hoiti Suomen ulkoministeriön korkein virkamies valtiosihteeri Matti Anttonen.

Suurlähettiläiden puhuttelukutsuja on vaikea tilastoida, koska vain osa tapauksista tulee julkisiksi. Suurin osa yhteydenpidosta on normaalia diplomaattista keskustelua, mutta negatiivisen julkisuuden kera tuleva puhuttelukutsu on eri asia. Silloin aiheena on maiden väleihin vaikuttava kielteinen tapahtuma, johon vaaditaan korjausta, lisätietoa tai pahoittelua. Läheskään aina reaktio ei ole vaatimuksen mukainen.  

Muun muassa ilmatilaloukkauksista lähettiläs puhutetaan aina. Suomi päätti vuonna 2005 että kaikki ilmatilaloukkaukset julkistetaan, ja se on tepsinyt: Määrä putosi vain muutamaan tapaukseen vuosittain, kun aiemmin ilmatilaloukkauksia saattoi tapahtua jopa yksitoista vuodessa.

Katso videolta muita esimerkkejä Suomen viime vuosien suurlähettiläspuhutteluista!

Lue myös:

    Uusimmat