Suomessa on seurattu tiiviisti Norjassa lumivyöryn alle jääneiden suomalaisten etsintää. Vaikka Suomi ei ole vuoristoinen maa, lumivyöryjä tapahtuu vuosittain meilläkin.
Suomi on profiililtaan suhteellisen tasainen maa, eikä vaaran paikkoja ole kovin paljon, arvioi lumiturvallisuuskouluttaja ja vuoristo-opas Jussi Muittari. Pohjoisessa lumivyöryjä tapahtuu kuitenkin vuosittain.
– Tunturialueilla saattaa vyöry lähteä, mutta ne ovat paljon rajatumpia kuin tällaisessa vuoristomaisemassa, Muittari sanoo.
Tärkein tekijä vyöryn syntymiselle on maasto: kun jyrkkyys menee yli 25 asteen, mahdollisuus vyörylle on.
– Monet tekijät edesauttaa vyöryn lähtemistä liikenteeseen. Tärkein näistä on se maasto, eli kun jyrkkyys on riittävä, vyöry on mahdollinen.
Lue myös: Tämän tiedämme nyt suomalaisuhreja vaatineesta lumivyöryturmasta
MTV Uutisten meteorologi Aleksi Jokela sanoo, että vyöryn riski kasvaa etenkin uuden lumen tulon myötä.
– Varsinkin jos lumipeitteessä on erilaisia kerroksia: vanhan lumen päälle tulee kevyttä puuterilunta ja siihen vielä paljon uutta lunta päälle. Kerroksissa on vähän kitkaa välissä ja se saattaa laukaista laajan lumivyöryn kerralla, Jokela kertoo.
Suomalaiset varautuvat vyöryihin
Lumivyöryjä on mahdollista ennakoida, sillä olosuhteet eivät muutu niin sanotusti sormia napsauttamalla, Muittari sanoo. Vain kun aurinko alkaa lämmittämään lunta voimakkaasti, tilanne voi muuttua nopeammin vaarallisempaan suuntaan.