Vaihdevuosien hormonihoidoissa on tapahtunut kymmenen vuoden sisällä merkittävä muutos: annokset ovat entistä matalahormonisempia ja pienempiä.
Muutoksen taustalla ovat esimerkiksi hormonihoitoihin liittyvät riskit, Helsingin yliopistosairaalan Naistenklinikalta kerrotaan.
– Pitkään on ajateltu, että mitä suuremmat annokset, sitä suurempi riski, mutta yhtä lailla muutosta selittää se, että monilla naisilla oireet helpottuvat yhtä hyvin myös matalammilla annoksilla, Naistenklinikan osastonylilääkäri Tomi Mikkola toteaa.
Vaihdevuosioireiden tehokkain hoitomuoto on nimenomaan hormonihoito eli estrogeeni tai estrogeeni-progestiini. Samaisten naissukuhormonien tuoton loppuminen aiheuttaa naisille vaihdevuodet.
– Suomessa kyseisten hormonilääkkeiden myynti on hiljalleen laskenut, vaikkakin niiden kulutus on edelleen Suomessa korkeampaa kuin muissa Pohjoismaissa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Elina Hemminki kertoo.
Hemmingin mukaan tiedot hormonilääkkeiden vaikutuksista eri sairauksiin ovat yhä puutteellisia ja saattavat riippua niin lääkkeestä, annostuksesta, aloituksen ajankohdasta kuin käytön kestostakin.
Tiedetään kuitenkin, että erityisesti estrogeeni-progestiini-yhdistelmävalmisteisiin liittyy rintasyövän riski. Hormonilääkkeitä tulisikin aina käyttää vain oireiden hoitoon eikä tarpeettoman pitkään.
Rintasyöpäriski askarruttaa
Naistenklinikan Mikkola kertoo, että naiset murehtivat hormonihoidoissa useimmiten juuri rintasyöpäriskiä. Mikkolan mukaan riskiä voisi kuitenkin suhteuttaa niin, että esimerkiksi ylipaino on vähintään yhtä suuri riski kuin hormonihoito.