Pienituloisissa perheissä elää jo noin 120 000 lasta ja määrän uskotaan kasvavan, muun muassa asumistuen ja työttömyysturvan kiristyessä.
Kuntoutusrahalla opiskelevan Krista Kaarelaisen, 23, ja hänen 5-vuotiaan tyttärensä koti on sisustettu kierrätyskeskuksista noin sadalla eurolla. Enempään ei rahaa olisikaan. Pienituloisessa perheessä itsekin kasvanut Kaarelainen elää tyttärensä kanssa kuntoutusrahan lisäksi asumis- ja perustoimeentulolla.
Pienen lapsen äitinä ja opiskelijana Kaarelainen kertoo, että lisätienestin hankintaan ei ole aikaa nykyisellään töiden kautta.
– Olen oppinut menemään sieltä, missä budjetti on matalin, Kaarelainen kertoo.
Tukia leikataan kuun vaihteessa
Kaarelainen on yksi noin puolesta miljoonasta Kelan asiakkaasta, jolta leikataan tukia kuun vaihteessa. Hallituksen päätöksen mukaisesti työttömyysturvasta poistetaan 1. huhtikuuta lapsikorotukset ja 300 euron kuukausittainen suojaosa. Asumistuki ei puolestaan pienene heti huhtikuun alussa vaan seuraavan tarkistuksen yhteydessä, viimeistään maaliskuussa 2025.
Kaarelaisella asumistuki pieneni kuitenkin jo viime kuussa tuen tarkistuksen yhteydessä 50 eurolla samalla, kun vuokra nousi 37 euroa.
– Se on aika iso summa näin pienituloisena. Se vaikuttaa siihen, että emme pysty käymään esimerkiksi uimassa samaan tapaan kuin yleensä, ja ylipäätään varoja joutuu laskemaan enemmän, Kaarelainen kertoo.
Lue lisää: Iso osa suomalaisista elää taloudellisesti todella tiukilla – osa joutuu jättämään lääkkeetkin ostamatta
Ei ole enää mistä venyttää
Kaarelaisen mukaan hänellä ei ole tyttärensä kanssa varsinaisesti pulaa rahasta, mutta suurten menojen yllättäessä arjessa ei ole enää mistä venyttäkään. Suurimmat menot ovat nykyisellään Kaarelaisella vuokran ja laskujen jälkeen kauppalaskussa.
– Kun vuokra ja laskut on maksettu, isoimmat kuluerät ovat proteiinit ruuassa. Ja tyttö tykkää syödä leipää iltapalana, Kaarelainen kertoo.
Kaupassa Kaarelainen etsii halvinta jauhelihaa, jättää useasti hedelmät hyllyyn ja tinkii pesuaineiden laadussa. Välillä on punnittava myös näiden välillä. Kaarelainen kertoo, että pienituloisena on ajoittain myös mietittävä, ostaako kaupassa makaronia ja jauhelihaa vai pesuainetta.
– Ei oikeastaan ole mistä venyttää, kun olen sitä itsekin miettinyt. Olen käynyt Pelastusarmeijalla, josta saa ajanvarauksella ruoka-apua. Siitä on ollut tosi iso apu, Kaarelainen kertoo.
Tuhannet lapset kokevat pulaa ruuasta
Pienituloisissa perheissä asuu Suomessa noin 120 000 lasta. Pelastakaa Lapset ry:n teettämän kyselyn perusteella jopa noin 15 000 lasta kokee pulaa ruuasta.
– On todella huolestuttava signaali lasten maailmasta, jos siellä on puutetta ruuasta. Suomi on kuitenkin pohjoismainen hyvinvointivaltio, jossa kenenkään ei pitäisi nähdä nälkää, lapsiperheköyhyyden erityisasiantuntija Aino Sarkia kertoo Pelastakaa lapset ry:stä.
Lapsen ääni -kyselyyn vastasi keväällä 2023 yhteensä 1 725 lasta ja nuorta verkossa. Kyselyn aiheina olivat muun muassa perheen toimeentulo ja lasten kokema hyvinvointi. Kyselyn perusteella köyhyyden aiheuttamat puutteet näkyvät lasten kaikilla elämänalueilla.
– Pienituloisten perheiden lapset kommentoivat paljon sitä, että heillä on huolta perheen toimeentulosta ja huolta myös vanhempien jaksamisesta, Sarkia kertoo.
Lue lisää: Näin hintojen nousu muutti suomalaisten ruokaostoskäytöstä – "Välillä tuntuu, etteivät rahat riitä siltikään ruokaan"
Pienituloisissa perheissä pulaa muistakin perustarpeista
Ruoan lisäksi lapset kertoivat Pelastakaa Lapset ry:n kyselyssä perheidensä säästävän myös muista asioista, kuten hygieniatuotteista, talvivaatteista sekä asunnon lämmityksestä ja vedestä. Järjestössä ollaan huolissaan hallituksen tulevista leikkauksista.
On todettu, että ihan yleisesti köyhyys ja eriarvoisuus tulee lisääntymään ja lasten kohdalla on laskettu, että 17 000 uutta lasta tulee tippumaan köyhyyteen. Se on mielestäni todella iso määrä, kun meillä nyt jo noin 12 prosenttia alle 18-vuotiaista elää pienituloisissa perheissä, Sarkia sanoo.
– Kyllä nämä vaikutukset tulevat väistämättä näkymään palvelutarpeissamme: sosiaali- ja terveyspalveluissa ja perheiden jaksamisessa ja lasten hyvinvoinnissa, hän jatkaa.
Arvio 17 000 lapsen vajoamisesta köyhyysrajan alapuolelle tänä vuonna pohjautuu sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö Sosten ennusteeseen hallituksen leikkausten vaikutuksista. Järjestön mukaan köyhien määrä kasvaa väestötasolla reilut 9 prosenttia ja köyhien lasten reilut 13 prosenttia.
– Suomikin on saanut YK:n lastenoikeuksien komitealta suosituksen, että tulisi välttää sosiaaliturvaleikkauksia, jotka osuvat köyhyys- ja syrjäytymisriskissä oleviin lapsiin. Nämä ovat tosi vakavia viestejä, joita saadaan, Sarkia sanoo.
Lue lisää: Perhejärjestöt varoittavat hallitusta: Lapsena koettu köyhyys tulee kalliiksi
THL: Toimeentulotuen tarve tulee kasvamaan
Hallitus asetti viime kesänä tavoitteen toimeentulotuen saajien puolittamisesta. Yleisen asumistuen ja työttömyysturvan pienentyessä kuun vaihteessa asiantuntija uskoo käyvän päinvastoin.
– THL:n arvion mukaan tämä tulee lisäämään valitettavasti köyhyyttä erityisesti pienituloisilla ja vähävaraisilla perheillä. THL on tehnyt arvion vuoteen 2027 saakka, jonka mukaan esimerkiksi toimeentulotuen tarve tulisi lisääntymään jopa 100 000 henkilöllä, THL:n johtava tutkija Minna Kivipelto kertoo.
Kivipellon mukaan köyhyyden ja huono-osaisuuden seuraukset kantavat lapsuudesta pitkälle.
– Kaikki tutkimukset sanovat, että lapset kärsivät köyhyydestä ja huono-osaisuudesta eniten. Aikuiset pystyvät sinnittelemään väliaikaisten heikkojen tilanteidenkin ohi, mutta valitettavasti lapsilla se vaikutus on yleensä pitkäkestoisempi.
Kivipelto viittaa muun muassa pienituloisten perheiden lasten heikompiin mahdollisuuksiin harrastaa ja opiskella.
– Toivoisin että tässä kohtaa ei tuijotettaisi sitä, miten valtionkassaan saadaan muutamia euroja näennäisesti lisää rahaa, koska ne tulevat aika kalliiksi pitkällä aikavälillä lapsiperheiden huono-osaisuuden lisääntymisen myötä, Kivipelto sanoo.
Lue lisää: Vanhempi, opiskelija, työtön tai eläkeläinen? Tältä vuosi 2024 näyttää kohdallasi
”Toivon, ettei lapseni tule kiusatuksi”
Myös Krista Kaarelainen toivoo lapsensa voivan harrastaa ja oppia esimerkiksi kulttuurista hänen tulotasostaan huolimatta.
– Pahin pelkoni on, etten saa annettua lapselleni sellaista lapsuutta kuin haluaisin. Haluaisin, että hän oppii kulttuurista ja olemaan sosiaalinen, Kaarelainen sanoo.
– Haluaisin yhdenvertaisuutta hänelle, jotta hän ei joutuisi syrjäytetyksi tai kiusatuksi, hän jatkaa.
Ammattitutkinnon suoritettuaan Kaarelainen unelmoi pääsevänsä kiinni työelämään hänen ja tyttärensä vuoksi.
– Se mahdollistaisi meille kaiken. Lapselle oman harrastuksen ja minulle harrastukseni jatkamista kunnolla. Se parantaisi kaverisuhteitani, kun voisin lähteä kavereiden kanssa kahville tai äitikavereiden kanssa uimaan tai Hoplopiin. Se mahdollistaisi niin paljon enemmän, Kaarelainen sanoo.