Suomalaisyhtiöiden palkkaamat marjanpoimijat eivät ole päässeet lähtemään, sillä Thaimaan viranomaiset ovat huolestuneet alalla ilmenneistä väärinkäytöksistä. Alan etujärjestö toivoo asian ratkeavan keskusteluissa, jotka järjestetään näillä näkymin perjantaina.
Mustikoiden ja puolukoiden poiminta ulkomaisella työvoimalla on osoittautunut tänä vuonna poikkeuksellisen vaikeaksi. Maahanmuuttovirasto Migri kertoi tiistaina myöntäneensä oleskeluluvat 900:lle marjanpoimijalle, joista kaikki tulevat Thaimaasta.
Marjanpoimijat eivät kuitenkaan ole päässeet lähtemään Suomeen, sillä he tarvitsevat ensin luvan kotimaansa viranomaisilta.
Taustalla on tälle satokaudelle tehty muutos, jossa ulkoministeriö päätti maaliskuussa keskeyttää turistiviisumien myöntämisen luonnonmarjojen poimijoille alan ongelmien vuoksi.
Lue lisää aiheesta: Ulkoministeriö: Thaimaalaisille marjanpoimijoille ei myönnetä viisumeita kesäksi
Tänä vuonna marjanpoimijoilta edellytetään työsopimusta, kun aikaisemmin he ovat keränneet mustikoita ja puolukoita metsästä jokaisenoikeuksilla.
Ulkoministeriön konsulipäällikkö Jussi Tanner sanoo, että ulkomaisilla marjanpoimijoilla on jo ollut aikaisemmin epävirallisia työsopimuksia, joiden perusteella he eivät ole olleet turisteja vaan tosiasiallisesti töissä.
– Mutta sitten toinen syy on se, että tällä alalla on ollut hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa. Näille poimijoille, jotka Thaimaasta tulevat, niin heidän ihmiskaupan ja hyväksikäytön uhriksi joutumisen riski on ilmeinen ja vakava, Tanner toteaa.
Maahanmuuttovirasto Migri sai yhteensä noin 1 300 hakemusta, joista 400:n kohdalla tehtiin kielteinen päätös oleskeluluvasta. Yleisin peruste kielteiselle päätökselle oli, että työntekijälle ei olisi jäänyt kahden tai kolmen kuukauden työrupeamasta riittävästi palkkaa käteen.
– Hyvin yleistä on ollut, että työnantajat ilmoittavat maksavansa alimman työehtosopimuksen mukaisen tuntipalkan. Näistä ansioista sitten vähennetään jopa tuhansien eurojen arvoisia lentolippuja, ja ylläpitokustannuksia voi olla puolet päivän ansioista. Tällaisissa tapauksissa oleskelulupaa ei ole myönnetty, sanoo prosessinomistaja Tuuli Huhtilainen Migristä.
Thaimaalaiset viranomaiset haluavat edelleen lisätietoa marjanpoimijoiden kohtelusta
Tiedot marjanpoimijoiden ongelmista Suomesta ovat kantautuneet myös Thaimaaseen asti. Ulkoministeriön Tannerin mukaan huolet ovat olleet samoja kuin Suomessa.
Tästä syystä Thaimaan viranomaiset eivät ole vielä myöntäneet marjanpoimijoille maastalähtölupia, vaan he haluavat vielä lisätietoja työehdoista ja -olosuhteista.
Vielä tällä viikolla on tarkoitus järjestää keskustelu, johon osallistuu Suomesta UM:n ohella työ- ja elinkeinoministeriön ja Maahanmuuttoviraston edustajia. MTV:n tietojen mukaan kokous järjestettäisiin perjantaina.
Marja-alalla pitkä prosessi harmittaa. Ratkaisevassa roolissa on nyt se, mitä Thaimaan viranomaiset päättävät marjanpoimijoiden maastapoistumisviisumeista.
– Jos he eivät pääse poistumaan omasta maastaan, niin se kyllä tyssää siihen. En tiedä, kuka poimii meidän mustikat ja puolukat siinä tapauksessa. Toivon todellakin, että he [viranomaiset] saisivat viestitettyä ja vastattua Thaimaan viranomaisille kysymyksiin oikealla tavalla, joka saisi ymmärtämään, että he eivät tule tänne jäädäkseen oman onnensa nojaan, sanoo toimitusjohtaja Kristel Nybondas Maaseudun Työnantajaliitosta.
Hänen mukaan aikaisempina vuosina thaimaalaisten marjanpoimijoiden asemaa on vaikeuttanut esimerkiksi se, että ulkomaille lähdetään töihin puutteellisella kielitaidolla. Lisäksi matkasta on voinut koitua kuluja niin paljon, että marjanpoimija on jo Suomeen lähtiessään velkaa.
Kun marjanpoimijoilta edellytetään työsopimusta, on heidän oikeudenmukaista kohteluaan helpompi valvoa.
– Hehän ovat heikossa asemassa, jos he eivät oikein tiedä, mihin he ryhtyvät, kun tulevat. Tämä korjausliike on nyt tehty, ja toiveena on, että työsuhteessa oleminen ratkaisisi tämän ongelman, Nybondas sanoo.
Myös ulkoministeriössä katsotaan, että marjanpoimijoiden siirtyminen työsuhteisiksi työntekijöiksi on askel oikeaan suuntaan. Ministeriöstä kuitenkin korostetaan, että kyseessä ei ole neuvottelu, eikä Suomen viranomaisten tehtävä ole neuvotella yksittäisten toimialan yritysten puolesta.
– Toivotaan tietysti, että kaikki menee myönteisesti ja tässä löydetään myös pidemmällä aikavälillä tasapainoinen ratkaisu, jossa tätä elinkeinoa on mahdollista harjoittaa vastuullisesti ja oikein, sanoo konsulipäällikkö Tanner.