Kaikkien varmimmalta näyttää se, että EU-parlamentin keskustaoikeiston (EPP) kärkiehdokkaasta Manfred Weberistä ei tule Jean-Claude Junckerin seuraajaa. Kaikki muu on herrassa. Hankala ja pitkäksi venyvä pattitilanne on mahdollinen ja jopa todennäköinen. Itä-Euroopan maiden johtajat saattavat nousta avainrooliin.
EU-maiden johtajien muodostama Eurooppa-neuvosto kokoontuu tänään sunnuntaina ylimääräiseen huippukokoukseen. Asialista on lyhyt: komissiolle pitää löytää uusi puheenjohtaja, joka kelpaa kaikille.
Kun tämä solmu on aukaistu, hierotaan kompromissi EU-parlamentin puhemiehestä, Eurooppa-neuvoston puheenjohtajasta, EU:n ulkopoliittisesta edustajasta sekä Euroopan keskuspankin (EKP) pääjohtajasta.
Lue myös: Kommentti: EU:n komissio tarvitsee johtajan, joka pystyy panemaan kampoihin Trumpille ja Putinille – siksi kaikki itkevät Merkelin perään
Kun sanotaan, että komission puheenjohtajan ja sen pohjalta kasatun nimityspaketin pitää kelvata kaikille tarkoitetaan ennen muuta EU-jäsenmaiden enemmistöä Eurooppa-neuvostossa sekä EU-parlamentin poliittisten ryhmien enemmistöä.
Ristivetoa joka suuntaan
Asetelma on kuitenkin kaikkea muuta kuin yksinkertainen, koska taistelevia leirejä on ristiin rastiin paljon.
1. EU-parlamentti ja jäsenmaiden Eurooppa-neuvosto kiistelevät siitä, kenellä on viimeinen sana, kun komission puheenjohtajaa valitaan. Periaatteessa on sovittu, että parlamentti siunaa neuvoston esityksen ja esitys perustuu parlamentin poliittisten ryhmien kärkiehdokkaisiin. Tätä eivät kaikki jäsenmaat, Ranska etunenässä, allekirjoita.
2. Parlamentissa on toukokuun EU-vaalien jälkeen vaikea saada kasaan enemmistöä yhden kärkiehdokkaan taakse. Suurimman ryhmän eli keskustaoikeiston (EPP) ei saa riittävää kannatusta. Sama koskee toiseksi suurimman eli sosiaalidemokraattien (S&D) . Vaalivoiton saaneilla liberaaleilla ja vihreillä on mahdollisuus painostaa. Samoin uudella oikeistopopulistiryhmällä.

