Uutisanalyysi Fennovoimasta: Riskit Venäjä-bisneksissä saivat Fortumin "pikkusummalla" mukaan

Mittakaavaero on niin suuri, että asiasta on helppo vetää johtopäätökset. Fortumille on äärimmäisen tärkeätä turvata miljardi-investointinsa Uralin ja Länsi-Siperian voimaloihin. Fennovoima on halpa tapa pienentää riskejä, joita Venäjän arvaamaton sijoitusympäristö aiheuttaa.

Fennovoima-hankkeen pelastaminen suhteellisen pienellä summalla sitoo Fortumin Venäjä-investoinnit venäläisten omiin etuihin. Pyhäjoelle rakennettava Hanhikiven voimala on laitostoimittaja Rosatomille käyntikortti länsimarkkinoille, joille yhtiö on tähän saakka turhaan pyrkinyt.

Presidentti Vladimir Putinille hanke on myös erittäin tärkeä, koska se on poliittinen ase, jolla Venäjä pyrkii lyömään kiilaa EU-maiden välille. Suomea voidaan käyttää esimerkkinä tavalla, josta meillä ei pidetä ja joka aiheuttaa kiusallista huomiota muualla.

Fennovoima-päätöksen ajankohta oli kuitenkin Fortumille huono, koska yhtiö olisi halunnut saada Karjalan ja Kuolan vesivoimaloiden oston ensin maaliin. Yhtiö sitoi osallistumisensa Fennovoimaan Karjalan vesivoimaloiden ostoon, mutta joutui purkamaan sidoksen. Neuvotteluvaltit menivät saman tien.

Fennovoima-päätöksen aikataulu oli kuitenkin kiveen hakattu, joten yhtiö joutui punnitsemaan syntyneessä tilanteessa omat etunsa aivan itse.

Painostuksen valtion taholta ei siten ole tarvinnut olla aivan niin kovaa kuin on väitetty, koska suurin paine on tullut omista liiketaloudellisista eduista.

Mahdotonta ennustaa 

Rosatomin ja Fortumin hankkeiden välillä vallitsee keskinäisriippuvuus, jonka keskiössä on Fennovoima. 

Hanhikiven voimalan on määrä aloittaa tuotantonsa vuonna 2024. Siihen saakka, ja pitkään sen jälkeenkin, Fortumin voimalat Njaganissa, Tjumenissa, Tsheljabinskissä ja Tobolskissa ovat turvassa mielivaltaisilta toimilta.

Rosatom haluaa todennäköisesti käyttäytyä kiltisti tärkeillä länsimarkkinoilla Hanhikiven valmistumisen jälkeenkin uusien tilausten toivossa. Yhtiön omistajaa, Venäjän valtiota, ohjaavat kuitenkin poliittiset virtaukset, joiden kehittymistä kymmenen vuotta eteenpäin on mahdotonta ennustaa.

Suomessa on esiintynyt huolta, että Venäjä voisi käyttää Hanhikiven voimalaa aseena Suomen painostamiseksi. Uraanitoimitukset voimalan käynnistymisen jälkeen voisivat tarjota siihen mahdollisuuden, mutta uraania on saatavissa muualtakin.

Fortumilla on kokemusta venäläisten kanssa toimimisesta 1960-luvun lopulta lähtien. Loviisan voimaloiden kanssa ei ole ollut ongelmia, mutta eipä Venäjällä ole myöskään ollut Vladimir Putinin kaltaista presidenttiä.

Paketteja jo käytössä 

Toisen Fennovoiman omistajiin liittyneen yhtiön, rakennusliike SRV:n osallistuminen on jonkinlainen yllätys. Yhtiö sai kuitenkin mehevän projektinjohtosopimuksen, johon liittyy 1,8 prosentin omistusosuus. 

SRV:n mukaan vastaavia rakentamista ja sijoittamista sisältäviä paketteja on jo käytössä muun muassa Venäjän kauppakeskushankkeissa.

SRV:n pääomistaja Ilpo Kokkila on idänkaupan veteraani. Hän jos kuka tietää, miten suhteita hoidetaan Venäjällä. Osallistuminen Fennovoimaan on omiaan voitelemaan yhtiön hankkeita tulevaisuudessa.