Tänään julkistetut pohjoismaiset ravintosuositukset antavat ensimmäistä kertaa ohjeita siitä, mitä yksittäisiä elintarvikkeita pitäisi syödä ja mitä ei. Myös D-vitamiinisuositukseen puututaan.
Osa väestöstä on niin hukassa terveellisten ruokatottumusten suhteen, että pohjoismaisiin suosituksiin otettiin yksityiskohtaisia esimerkkejä hyvistä ja huonoista ruuista.
– Väestötasolla pitäisi vähentää ruokapöydässä punaista lihaa, lihavalmisteita, runsaasti sokeria sisältäviä tuotteita sekä erityisesti suolaa ja alkoholia. Nykyistä enemmän pitäisi syödä vihanneksia, marjoja, hedelmiä, pähkinöitä sekä kalaa, kertoo professori Mikael Fogelholm.
Hän on yksi yli sadasta asiantuntijasta, joka oli mukana laatimassa uusia suosituksia. Suosituksissa on mainittu myös eräitä tuotteita, jotka pitäisi vaihtaa terveellisempiin.
Viljoissa pitäisi suosia täysjyvää. Rasvaisia maitotuotteita pitäisi korvata rasvattomilla ja vähärasvaisilla. Voi ja voipohjaiset rasvat pitäisi vaihtaa kasvispohjaisiin, kertoo suositusten rasvatyöryhmässä istunut apulaisprofessori Ursula Schwab.
Joustoa valintoihin
Nyt viidennen kerran julkistettavat pohjoismaiset suositukset korostavat aiempaa enemmän sitä, millaisista valinnoista hyvä ruokavalio koostuu kokonaisuudessaan.
– Suosituksissa todetaan selvästi, että laatu ja lähteet ovat tärkeämpiä kuin kokonaismäärä sinänsä. Jos esimerkiksi rasvan saanti nousee, sen tulisi tapahtua kasvi- ja kalarasvojen syöntiä lisäämällä. Jos vastaavasti hiilihydraattien saanti vähenee, se tulisi tapahtua nimenomaan vaalean viljan ja sokeripitoisten tuotteiden käyttöä rajoittamalla, Fogelholm sanoo.
Lisää D-vitamiinia
Suosituksissa on nostettu suositellun rasvansaannin ylärajaa sekä hiilihydraattien alarajaa. Suositusten mukaan aikuisen energiansaannin pitäisi jakautua näin: 45–60 prosenttia hiilihydraatteja (aiemmin: 50–60 prosenttia), 25–40 prosenttia rasvoja (aiemmin: 25–35 prosenttia), 10–20 prosenttia proteiineja.
– D-vitamiinin saantisuositus on noussut 16 vuodessa kaksinkertaiseksi. Nyt on tehty huolellinen arviointi D-vitamiinin suositellusta saantitasosta ja päädytty aikuisilla 10 mikrogrammaan vuorokaudessa, Fogelholm kertoo.
Pohjoismaissa D-vitamiinin saaminen ravinnosta on erittäin tärkeää, koska auringonvaloa on tarjolla vähän suuren osan vuodesta.
– Suositellun päivittäisannoksen saa esimerkiksi reilun 100g lohi- tai ahvenpalasta tai 75g kanttarelleja, kertoo tutkija Jenna Rautanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
– Suurimmassa osassa maidoista on D-vitamiinia 1 mikrogramma/100 g, näin ollen viidestä maitolasillisesta (à 2 dl) saadaan päivän tarve, Rautanen jatkaa.
Seleenisuositusta nostetaan naisilla 50 mikrogrammaan ja miehillä 60 mikrogrammaan vuodessa. Suomessa seleenin saanti voi olla ongelmallinen lähinnä luomuruokaa syöville, sillä Suomen maaperässä on vähän seleeniä ja luomuruuan viljelyssä ei käytetä seleeniä tuovia lannoitteita.
Suomalaiset saavat yleensä riittävästi seleeniä etenkin seuraavista ruokaryhmistä: lihasta ja lihavalmisteista, maidosta ja maitovalmisteista, viljatuotteista, kalasta ja munista.
Suomi laatii omat tarkennetut suosituksensa pohjoismaisten suositusten pohjalta ja ne julkistetaan tammikuussa 2014. Niissä tuskin enää suositellaan pullaa päivittäiseen käyttöön, kuten vielä muutaman kuukauden voimassa olevissa, vuonna 2005 julkaistuissa neuvoissa.
Onhan sitä toitotettu – näin suomalaiset syövät silti pieleen