MTV-kysely: Sote-uudistukseen varatut rahat eivät riitä – "On supistettava kaikista palveluista"

Vuosi vaihtuu yllättävän pian ja se tarkoittaa sitä, että palveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille, joita on reilut 20.

Alueet ovat marraskuun harmaissa kädet savessa ja kiirettä pitää. Kävimme Vantaa-Kerava-hyvinvointialueen hallituksen kokouksessa. 

– Me lähdetään siitä, että mikään ei muutu vuodenvaihteessa. Puhelimet toimii, netti toimii, henkilökunta saa palkkansa, että kaikki sujuu, toteaa Maarit Raja-Aho (kok.),joka toimii aluehallituksen puheenjohtajana.

– Digipalveluja, liikkuvia yksiköitä ja hyvin paljon panostetaan palvelutuotantoon, jatkaa Raja-Aho.

– Meidän valmius siirtyä turvallisesti hyvinvointialueelle on varmistettu ja näin tulee tapahtumaan, kertoo alueen johtaja Timo Aronkytö.

"Häiriöitä todennäköisesti tulee esiintymään" 

Näin siitäkin huolimatta, että ministeriön kartan mukaan kyseinen alue on yksi niistä, joiden toiminnoista alle puolet oli kuun vaihteessa valmiudessa siirtymään sote-uudistukseen. Meno alueilla on eritahtista ja erot ovat kasvussa, vahvistetaan ministeriöstä.

– Syksyn aikana toimeenpanon tilannekuvassa on ollut nähtävissä, että erot alueiden välillä ovat kasvaneet. Aikataulu- ja resurssisyistä alueet pyrkivät keskittymään kriittisiin ja välttämättömiin kokonaisuuksiin, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntija Krista Björkroth.

Mitkä nämä kriittiset asiat ovat?

– Se linkittyy esimerkiksi siihen, että työntekijöille maksetaan palkat, asiantuntija tiivistää.

– Kaikista eniten keskeneräisyyttä on ICT-valmistelun puolella. Ei varmaankaan mikään uudistus toteudu ilman häiriöitä ja olemme pyrkineet viestittämään, että niitä todennäköisesti tulee esiintymään ja niihin varaudutaan myös, ennustaa Björkroth.

"Kaikki menolajit kammataan läpi kustannusten hillitsemiseksi"

MTV Uutisten hyvinvointialueiden johtajat -kyselyssä kaikki alueet kertovat, että rahat eivät tule riittämään. Osa alueista kertoo, että leikkauksia on jo tehty tai tullaan tekemään. 

– Menevätkö palvelut sitten kauemmaksi ihmisistä, mikä ei ole hyvä juttu, pohtii Etelä-Savon hyvinvointialueen johtaja Santeri Seppälä.

– Pohjois-Karjalan talousarvio sisältää 26 miljoonan euron säästötavoitteen, jota kutsutaan talouden tavoiteohjelmaksi. Ohjelma sisältää käytännössä sekä tulojen korotuksia että menoleikkauksia. Kaikki menolajit kammataan läpi kustannusten hillitsemiseksi, toteaa Pohjois-Karjalan Kirsi Leivonen. 

– Tämä rahoitustaso johtaa palvelujen leikkaamiseen. Päätöksiä ei ole vielä tehty. Tällä rahoitustasolla on supistettava kaikista palveluista, linjaa Kainuun Jukka Lindberg.

Ruuhka-Suomikaan ei pääse helpolla

Leikkaukset eivät ole pelkästään mikään harvaan asuttujen seutujen juttu. Myös Hämeessä ja Keski-Uudellamaalla ennakoidaan edessä olevan leikkauksia. Mutta ei helppoa tule olemaan pääkaupungissakaan.

– Rahoituksen niukkuus edellyttää ilman muuta merkittäviä tuottavuus- ja todennäköisesti myös sopeutustoimia, kertoo Helsingin Juha Jolkkonen.

Eikä ministeriössä sotea sisään ajanut Kirsi Varhilakaan liikoja lupaile.

– Saattaa olla, että joudutaan sopeuttamaan toimintaa ja leikkaamaan palveluja, arvioi nykyään Satakunnan johdossa oleva Varhila.