Monessa uudessa aluevaltuustossa syntyy enemmistö jo kahden puolueen voimin, kun kokoomus, Sdp ja keskusta olivat selkeästi aluevaalien suosituimmat puolueet. Valta-asema tarkoittaa sitä, että suurimmat puolueet pystyvät halutessaan sopimaan keskenään päätöksistä.
Pienillä puolueilla on vaalituloksen myötä hankalampi saada esityksiään läpi, jos alueen suuret puolueet jyräävät ne.
Monella alueella keskustan ja Sdp:n punamulta-yhteistyö tai kokoomuksen ja Sdp:n sinipuna-yhteistyö voivat ratkaista monta suurta päätöstä. Joillakin alueilla voi syntyä myös porvaripuolueiden enemmistöjä.
Poikkeuksen kokoomuksen, Sdp:n ja keskustan hallitsemiin alueisiin tekevät lähinnä Pohjanmaa ja Itä-Uusimaa, joissa Rkp on suurin puolue. Muutamilla alueilla myös Vasemmistoliitto yltää mitalisijoille.
Eniten valtaa itselleen saaneet kokoomus, keskusta ja Sdp korostavat päivä vaalien jälkeen rakentavaa yhteistyötä.
– Keskustalla, Sdp:llä ja kokoomuksella on pitkät perinteet hyvästä yhteistyöstä. Sanoisinko näin, että on herrasmiesmäinen tapa toimia yhdessä erotuksena identiteettipolitiikan puolueisiin, jotka näissä vaaleissa hävisivät, sanoo keskustan varapuheenjohtaja Petri Honkonen.
Ulkoistetaanko palveluita?
Yksi riidanaihe aluevaltuustoihin voi löytyä palveluiden ulkoistamisesta, sillä porvaripuolueet haluavat palveluseteleitä, mutta Sdp korostaa julkista hoitoa.
– Ei Sdp kategorisesti vastusta palveluseteleitä. Palveluseteleissä yksityiskohdat ratkaisevat. Niiden on oltava kaikkien saatavilla, ettei käy niin, että rahalla pääsee jonon ohi, Sdp:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen sanoo.
Kokoomuksen kansanedustaja ja yksi Länsi-Uudenmaan alueen ääniharavista Mia Laiho korostaa yksityisen sektorin käyttämisen tärkeyttä.
– Meidän on hyödynnettävä koko sosiaali- ja terveysalan kentän osaamisesta, koska alan työvoiman saatavuus on nykyisin niin heikkoa, Laiho perustelee.
Oikeiston ja vasemmiston välille voi syntyä erimielisyyttä myös asiakasmaksuista.