USA:ssa talvilomasta vain haaveillaan– Venäjällä lomaillaan maaliskuussa

Suomalaiskoululaiset ovat viettäneet hiihtolomia jo kohta 80 vuotta. Perinne alkoi 1930-luvulla ja on pitänyt pintansa nykypäiviin saakka.

Yhdysvalloissa lasten täytyy odottaa lomaa vielä hetki, sillä varsinaista hiihtolomaa maassa ei tunneta. Yksi talven pisimmistä loma-ajoista ajoittuu pääsiäisen tienoille, tosin pääsiäislomaksi sitä ei saa Yhdysvalloissa sanoa, Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Päivi Sinisalo kertoo.

– Valtionkouluissa uskonnon ja opetuksen pitää olla tyystin erossa toisistaan, joten pääsiäisen aikaan olevaa, pidempää lomaa ei saa sanoa pääsiäislomaksi. Joulun aikaan olevasta lomasta puhutaan talvilomana.

Sinisalo kertoo, että Yhdysvalloissa nousee aika ajoin suuriakin kohuja muun muassa siitä, millaisia joululauluja kouluissa saa laulaa tai saako joulukuusta laittaa kouluun ollenkaan.

– Lisäksi käynnissä on jatkuva kissanhännänveto siitä, pitääkö toivottaa vain hyviä juhlapyhiä vai voiko toivottaa hyvää joulua. Tämä tuntuu olevan vuosi vuodelta vain suurempi ongelma.

Sinisalon mukaan Yhdysvaltain itärannikolla, jossa asuu paljon juutalaisia, on käynnissä keskustelu muun muassa juutalaisten juhlapäivien ottamisesta huomioon.

– Juutalaisten juhlapyhiä naamioidaan erilaisiksi koulutus- tai muiksi vapaapäiviksi, jotta juutalaiset lapset pääsevät juhlimaan. Isoimmat ryhmät koetetaan ottaa huomioon, mutta käytännössä se on mahdotonta.

Lomat tuottavat päänvaivaa vanhemmille

Muuten lomat rapakon toisella puolella noudattelevat pitkälti suomalaiskoulujen lomia.

– Täällä on kuitenkin yksi pidempi loma kiitospäivän ympärillä. Se on yleensä 5–7 päivää marraskuun loppupuolella.

Yhdysvaltalaisperheiden lomatunnelmaa laimentaa monesti se, että vanhempien on vaikeaa, ellei jopa mahdotonta, saada lomiaan samaan aikaan lasten kanssa. Erityisesti kesät tuottavat monessa perheessä päänvaivaa.

– Vanhemmilla normaali kesäloma on kaksi, korkeintaan kolme viikkoa, eikä niitäkään voi yleensä pitää putkeen. Lapset koetetaan tällöin saada päivähoitoon tai päivä- ja kesäleireille, koska lapsille pitää saada aktiviteetteja.

Sinisalon mukaan Yhdysvalloissa herää aika ajoin keskustelua siitä, miten paljon paremmat oppimistulokset joissain muissa maissa on. Tällöin väläytellään esimerkiksi koulun lomien lyhentämistä ja koulunkäynnin tehostamista.

– Sen suurempia muutoksia ei ole kuitenkaan saatu aikaiseksi. Ainakin toistaiseksi pysytään tässä samanlaisessa systeemissä.

Alkoholi maistuu venäläisaikuisille lomilla

Venäjällä hiihtolomaa vastaavaa vapaata vietetään maaliskuun lopulla. Kevätlomaksi kutsuttavalla lomalla monet lähtevät laduille ja rinteisiin niin kuin suomalaislapsetkin.

– Myös venäläiset pitävät talviurheilusta ja harrastavat hiihtämistä ja laskettelua mahdollisuuksiensa mukaan, MTV3:n Venäjän erikoistoimittaja ulkomaantoimittaja Mirja Sipinen kertoo.

Muuten lomien tekeminen riippuu loman teemasta.

– Esimerkiksi Naisten päivänä ja Miesten päivänä viedään töihin täytekakkua ja vaikkapa hunajakakkua tai linnunmaitoa ja sen kanssa juodaan teetä. Eivätkä pienet vodka-snapsitkaan ole harvinaisia. Lomiin ja pitkiin pyhäputkiin liittyykin Venäjällä samanlaisia lieveilmiöitä kuin Suomessa. Venäjän mediassa on lomien jälkeen paljon juttuja siitä, miten paljon venäläiset käyttävät alkoholia.

Venäjän kouluvuosi jakaantuu neljään osaan. Se alkaa Tiedon päivänä 1. 9. ja kestää 25.5. asti. Jaksojen välillä on viikon lomat marras- ja maaliskuussa sekä pitkä joululoma. Se alkaa joulukuun lopulla ja jatkuu tammikuun toiselle viikolle asti.

– Jouluna juhlitaan ensin länsimaista joulua, sitten uutta vuotta, sitten ortodoksijoulua 7. tammikuuta, ja sitten tulee vielä vanha uusi vuosi tammikuun puolessa välissä. Ja vaikka Venäjällä esimerkiksi kaikki kaupat ovat auki halki vuorokauden ja ympäri vuoden, jouluna ne niin kuin kaikki muutkin paikat ovat kiinni. Toisaalta monet kirkolliset juhlat, kuten pääsiäinen, eivät ole Venäjällä kommunistiajan peruna vieläkään vapaapäiviä.

Venäläisessä kalenterissa on tavallisten koululomien lisäksi koko joukko virallisia ja epävirallisia vapaapäiviä. Venäjällä juhlitaan muun muassa Voitonpäivää, Kansallisen yhtenäisyyden päivää, Sisäministeriön joukkojen päivää, Elektronisen sodankäynnin spesialistin päivää, Tekstiiliteollisuuden työläisen päivää sekä Naisten ja Miesten päivää.

– Kalenteriin ilmestyy koko ajan myös uusia juhlia, mutta vanhojakaan ei poisteta niiden tilalta, vaan niiden nimi ehkä vain muutetaan – eivätkä uuden päivän sisältöä tiedä aina edes venäläiset itse.

Hiihtoloman historia

Kouvolalainen voimistelunopettaja Santeri Hirvonen ehdotti Kasvatus ja koulu -lehdessä vuonna 1926 koululaisille sisätiloissa työskentelyn vastapainoksi viikon mittaista hiihtolomaa. Hän arveli, että keväthangilla hiihtäessään lapset saisivat raitista ilmaa ja kestävyyttä lopun lukuvuoden puurtamiselle.

Urheilun monitoimimies Lauri ”Tahko” Pihkala ryhtyi ajamaan asiaa 1930-luvun alussa. Kouluhallitus hyväksyi idean, ja vuonna 1933 hiihtoloma otettiin kouluissa käyttöön. Valtion liikuntahallintoa tutkineen dosentti Erkki Vasaran mukaan koulujen hiihtolomat olivat yksi näkyvimmistä ja merkittävimmistä liikuntapoliittisista käytännön toimista maailmansotien välisellä kaudella.

Jo 1920-luvulla ruotsinkielisen kauniaislaisen Grankulla Samskolan johdossa oli herännyt ajatus keskitalven pidemmästä lomasta, jotta oppilaille tarjoutuisi tilaisuus hiihtourheilun laajamittaiselle harrastamiselle. Niinpä koulu järjesti vuonna 1927 ensimmäisen viikon mittaisen ”urheiluloman” viikolla 8. Tämä käytäntö jatkui koulun omana erikoisuutena, kunnes hiihtoloma tuli pakolliseksi kaikissa Suomen kouluissa viisi vuotta myöhemmin.

(Lähde: Wikipedia.)

Lue myös:

    Uusimmat