Legendaarinen jäänmurtaja Tarmo ehti merillä seilatessaan nähdä paljon. Nyt alus on avoinna museovieraille Kotkassa. Tarmolla on tärkeä osa myös Suomen sotahistoriassa: se oli nimittäin alus, jolla pääministeri P.E. Svinhufvud pakeni punaisia Helsingistä Tallinnaan.
Vuonna 1907 Englannissa rakennettu Tarmo oli valmistuessaan Suomen suuriruhtinaskunnan kolmas ja vuosikymmenien ajan tehokkain jäänmurtaja.
Svinhufvud pakeni Tarmolla Tallinnaan
Tarmo muistetaan myös Pehr Evin Svinhufvudin hurjasta pakomatkasta vuonna 1918.
Ensimmäisessä maailmansodassa Venäjän Itämeren-laivastoon kuulunut alus oli sisällissodan sytyttyä vielä venäläisten hallussa.
Punaisten valloittamaan Helsinkiin jumiin jäänyt senaatin puheenjohtaja eli pääministeri Svinhufvud antoi helmikuussa 1918 käskyn vallata Tarmo, jotta hän pääsisi pakenemaan Tallinnaan.
Pääministeri, "liikemies Carlsson"
Tarmon kapteeni ja venäläinen komendantti olivat mukana Svinhufvudin ja senaattori Jalmar Castrénin juonessa.
Suunnitelmaan kuului, että vartiomiesten kysellessä Svinhufvud olisi "liikemies Carlsson", joka olisi kiinnostunut ostamaan jonkin jäihin jumiin jääneen laivan.
Ensimmäinen yritys epäonnistui, kun laivan miehistö oli vapaalla, mutta 3. maaliskuuta Tarmo irtosi laiturista Svinhufvud mukanaan.
Alukseen piiloutuneet suojeluskuntalaiset katkoivat lennätinjohdot ja pakottivat venäläismiehistön antautumaan ilman verenvuodatusta.
Pääministeri Svinhufvud onnistui pakenemaan Tallinnaan, josta matka jatkui mutkien kautta lopulta Vaasaan, jossa hänen hallituksensa kokoontui.
Sata vuotta pakomatkasta
Talvi- ja jatkosodassa Tarmo oli merivoimien käytössä. 39 miestä kuoli, kun alusta pommitettiin Kotkan satamassa tammikuussa 1940.
1960-luvulla alus sai uuden nimen . Jäänmurtaja oli kuitenkin jo vanha, ja vuonna 1970 se poistettiin käytöstä. 1990-luvun alussa jäänmurtaja kunnostettiin museokäyttöön.
