Unkarin uusi presidentti on allekirjoittanut Ruotsin Nato-jäsenyyden

Näin ollen Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifiointi Unkarissa on saatu päätökseen.

Ruotsin yleisradion SVT:n mukaan Ruotsin ulkoministeri Tobias Billström matkustaa seuraavaksi Yhdysvaltoihin viemään Ruotsin liittymisasiakirjat Washingtoniin. 

Kun tämä on tehty, Ruotsista tulee virallisesti Naton jäsen.

–  Ruotsista tulee todennäköisesti Naton jäsen ensi viikon aikana, arvioi SVT:n Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Fouad Youcefi.

Ruotsin puolustusministeri Pål Jonson otti uutisen vastaan ilahtuneena kutsuen sitä "erittäin positiiviseksi", kertoi Ruotsin yleisradioyhtiö SVT.

Suomen osalta prosessi eteni ratifiointivaiheen jälkeen niin, että silloinen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) luovutti jäsenyysasiakirjat Naton päämajassa Brysselissä Yhdysvaltain ulkoministerille Antony Blinkenille.

Unkari jäi viimeiseksi

Unkari oli viimeinen Naton jäsenmaa, joka hyväksyi Ruotsin jäsenyyden, vaikka se oli lupaillut ettei jäisi viimeiseksi.

Unkarin parlamentti hyväksyi Ruotsin jäsenyyden ratifioinnin helmikuun 26. päivänä. Parlamentin jäsenistä 188 äänesti Ruotsin jäsenyyden puolesta ja kuusi vastaan.

Myöhemmin samalla viikolla Unkarin parlamentin puhemiehenä toiminut Sandor Lezsak allekirjoitti Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifioinnin, minkä jälkeen se siirtyi vielä uuden presidentin vahvistettavaksi.

Unkarin parlamentin istunnossa hyväksyttiin myös Katalin Novakin ero maan presidentin tehtävästä skandaalin saattelemana. Novak ilmoitti eroavansa sen jälkeen, kun oli käynyt ilmi, että hän armahti hyväksikäyttötapauksia peitelleen entisen lastenkodin varajohtajan.

Novakin seuraajaksi valittu Tamak Sulyok on toiminut perustuslakituomioistuimen johtajana.

Ennakkoon oli pelätty, että uuden presidentin allekirjoituksen odottelu voisi viivästyttää Ruotsin Nato-jäsenyysprosessia. Sulyok kuitenkin allekirjoitti ratifiointipäätöksen ensimmäisenä virkapäivänään.

Pitkään vastustellut Turkki ratifioi Ruotsin jäsenyyden tammikuussa sen jälkeen, kun Ruotsi oli ensin muun muassa muuttanut terrorismilainsäädäntöään vastaamaan enemmän Turkin vaatimuksia.

Ruotsin ei kuitenkaan tarvinnut palauttaa Turkin aiemmin vaatimia kymmeniä ihmisiä, jotka Turkin mukaan kuuluivat sen terroristijärjestöiksi luokittelemiin järjestöihin.

Mikä tärkeintä, Turkki sai myös solmittua Yhdysvaltojen kanssa tärkeät hävittäjäkaupat. Kauppa käsitti 40 uuden F-16-hävittäjän myymisen Turkille sekä päivityksiä kymmeniin Turkin ilmavoimien vanhempiin hävittäjiin.

Lopullinen käänne helmikuussa

Loputkin esteet Unkarin ratifioinnille näyttivät väistyneen helmikuussa kolme päivää ennen parlamentin äänestystä.

Tuolloin Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson ja Unkarin pääministeri Viktor Orban tapasivat Budapestissa ja sopivat mustaa valkoisella, että Unkari ostaa Ruotsilta neljä Saab Gripen -hävittäjää nykyisten 14:n lisäksi. Samalla hävittäjiä koskevaa tukisopimusta jatkettiin kymmenellä vuodella vuoteen 2036.

Yhteisessä tiedotustilaisuudessa Orban kiisti, että hävittäjäkaupat olisivat olleet ehtona Ruotsin jäsenyyden ratifioinnille. Hän kertoi viivyttelyssä olleen kyse prosessista, jossa Unkarin ja Ruotsin välille rakennettiin uudelleen luottamusta.

– Muuten emme voi olla valmiita puolustamaan toisiamme ja kuolemaan toistemme puolesta, Orban perusteli.

Lue myös: Nato-jäsenyydestä käytävä julkinen keskustelu muuttunut Ruotsissa

Mitä Ruotsi tuo Natoon ja millainen merkitys Ruotsin jäsenyydellä on? "Kriittisen tärkeä alue"

6.3.2024 kello 15.18: Jutuissa kerrottiin virheellisesti, että virkaatekevä presidentti Laszlo Köver olisi allekirjoittanut Ruotsin ratifioinnin, minkä jälkeen ratifiointi siirtyi vielä maanantaina aloittaneen uuden presidentin pöydälle. Tosiasiassa edellä mainittu allekirjoittaja oli Köveriä parlamentin puhemiehenä sijaistanut Sandor Lezsak. Lisätty myös viimeinen kappale.