Unkari ostaa Ruotsilta lisää Gripen-hävittäjiä

Asiaa koskeva sopimus allekirjoitettiin pääministeri Viktor Orbanin ja pääministeri Ulf Kristerssonin tapaamisen yhteydessä Budapestissä perjantaina. 

Samalla hävittäjiä koskevaa tukisopimusta jatkettiin kymmenellä vuodella vuoteen 2036.

Unkari on maksanut vähitellen vuodesta 2006 vuokrattuina käyttämiään 14:ää Gripen-konetta, jotka siirtyvät kokonaan Unkarin omistukseen vuonna 2026.

Myytävät koneet ovat vanhempaa C-mallia, eivät E-versioita, jotka olivat mukana kilpailussa Suomen seuraavasta hävittäjäkalustosta.

Uutistoimisto TT:n mukaan tarjous neljästä koneesta olisi ollut voimassa enää ensi viikkoon saakka, minkä jälkeen koneiden hinta olisi noussut. Ruotsin hallituksen mukaan kaupoista Unkarin kanssa on neuvoteltu vuodesta 2021 alkaen.

Ruotsin ja Unkarin lisäksi Gripen-koneita on käytössä Euroopassa myös Tshekin ilmavoimissa.

"Hävittäjäkaupat eivät ratkaisseet"

Unkarin parlamentin on määrä äänestää Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifioinnista maanantaina. Orban antoi lehdistötilaisuudessa ymmärtää, ettei asiaan liity enää mitään ongelmia.

– Maanantaina parlamentilla on istunto ja teemme tarpeelliset päätökset, ja sitten tämä vaihe on saatu loppuun, Orban sanoi.

Vain yhden äärioikeistopuolueen odotetaan äänestävän ratifiointia vastaan.

– Me olemme pian liittolaisia, iloitsi Kristersson.

Orbanilta kysyttiin lehdistötilaisuudessa, mikä sai hänet muuttamaan mielensä Ruotsin hyväksymisestä. Pääministerin mukaan kyse ei ollut mielenmuutoksesta vaan prosessista, jossa Unkarin ja Ruotsin välille rakennettiin uudelleen luottamusta.

–  Muuten emme voi olla valmiita puolustamaan toisiamme ja kuolemaan toistemme puolesta, Orban perusteli.

–  Jos teidän maahanne tai Unkariin hyökätään ulkoapäin, me olemme valmiita taistelemaan vapautenne ja itsenäisyytenne puolesta. Se on Naton merkitys, hän jatkoi.

Samalla Orban torjui ajatuksen, että hävittäjäkaupat olisivat olleet edellytys Ruotsin jäsenyyden ratifioinnille.

–  Tämä ei ole mikään kauppasopimus, Nato(-jäsenyys) Gripeneistä. Niin ei ole asian laita, Orban vakuutti.

Jäseneksi jo viikon kuluttua?

Ennen perjantain tapaamista Orban sanoi radiohaastattelussa, että Unkarin ja Ruotsin on hyväksyttävä toistensa erilaisuudet. Hänen mukaansa Ruotsi edustaa toisenlaisia arvoja kuin Unkari, jossa vallitsevat kristilliset perhekeskeiset näkemykset.

– Me olemme rauhan puolesta ja Ruotsin sodan puolesta Ukrainan ja Venäjän konfliktissa, Orban lisäsi

Kristersson oli lehdistötilaisuudessa Orbanin kanssa samoilla linjoilla maiden erimielisyyksistä.

– Emme ole samaa mieltä kaikesta, mutta siitä olemme, että meidän täytyy työskennellä aktiivisemmin yhdessä, kun yhteistä maaperää löytyy, Kristersson sanoi.

Unkari jäi viimeiseksi ratifioijaksi sen jälkeen, kun Ruotsin ja Turkin välinen Nato-solmu viimein avautui ja Turkki ratifioi Ruotsin jäsenyyden tammikuussa.

Ruotsin kanssa yhtä aikaa toukokuussa 2022 Naton jäsenyyttä hakenut Suomi on ollut jo kymmenen kuukautta Naton jäsenmaa. Suomenkin jäsenyyden ratifiointia viivyttivät pisimpään Turkki ja Unkari.

Unkarin parlamentin äänestyksen jälkeen ratifiointiasiakirja on vielä talletettava fyysisesti Yhdysvaltain ulkoministeriöön, minkä jälkeen pääsihteeri Jens Stoltenberg voi kutsua Ruotsin liittymään Naton jäseneksi. Parhaimmillaan sinikeltainen lippu voi nousta salkoon Naton päämajan edustalla Brysselissä jo ensi viikon lopulla.

Prosessia voi mutkistaa se, että Unkarin parlamentin on määrä hyväksyä niin ikään ensi maanantaina Katalin Novakin ero presidentin tehtävästä ja nimetä hänelle seuraaja tai sijainen, jonka allekirjoituksen Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifiointipäätös vaatii.

Lue myös: Unkarin valtapuolue haluaa perussuomalaisten ryhmään EU-parlamentissa – suomalaismeppi tyrmää ajatuksen

Juttua päivitetty 23.2.24 klo 13.43 ja 15.28 Orbanin kommenteilla ja STT:n uusilla tiedoilla.