Meillä on 1974 rakennettu tiiliverhoiltu puurunkoinen omakotitalo. Sen ulkoseinistä tuntuu huokuvan kylmää ilmaa talvella. Ikkunat vaihdettiin tänä kevänä uusiin, ja nyt pitäisi sitten vielä lisäeristää. Miten se tapahtuu käytännössä helpoiten?
Lisälämmöneristämisessä on muutama tärkeä asia, jotka täytyy pitää mielessä.
1. Sisä- vai ulkopuolinen lisäeristys? Yleensä eristetään siltä puolelta, joka tarvitsisi muutenkin ehostamista. Tiiliverhoillussa talossa ulkopuolista eristämistä ei kannata edes harkita. Muuten ulkopuolinen lisäeristäminen olisi järkevämpää rakenteiden kannalta: mitä lämpimämmät rakenteet, sitä kuivempana ne pysyvät.
2. Teenkö tosiaan lisäeristyksen, vai tiivistänkö vain olemassa olevat rakenteet ? Vuonna 1974 rakennetuissa taloissa taisi olla vain 50 x 100 mm pystyrunko ja sen välissä yksinkertainen 100 mm lasivilla- tai vuorivillaeriste. On myös mahdollista, että asunnossasi on puhallettu puukuitueriste, tai peräti purueriste, joita on perinteisesti käytetty enemmän maaseudulle tehdyissä rakennuksissa. Jos kyseessä ei ole levymäinen eriste, on mahdollista, että eristeet ovat painuneet ja kylmän hohkaaminen johtuu siitä. Silloin seinät olisi avattava ja täytettävä tyhjät kohdat (seinien yläosat, ikkunoiden alustat) samalla aineella, jolla ne on aiemminkin eristetty. Sen päälle sisäpuolelle eristät helpoimmin levyttämällä seinät huokoisella puukuitulevyllä.
Voit tehdä myös paksumman eristekerroksen, joko koolaamalla seinät sisältä 50 x 50 mm soirolla ja eristämällä sen levymäisellä villalla (Paroc tai Isover) ja päälle pintaverhouslevy. Tämä on edullisempaa kuin jos laittaisit seinien sisäpintaan uretaanieristeen. Uretaanilla vastaavasti pääset ohuemmalla eristekerroksella samaan lämmöneristävyyteen ja sisätilasi jää suuremmaksi.
Tee itse ratkaisusi tutustuttuasi eri lämmöneristevalmistajien lisälämmöneristysohjeisiin, joita saat hyvin varustetuista rakennustarvikeliikkeistä. Oma ohjeeni on se, että mikäli vain mahdollista, pidä seinärakenteesi yksiaineisena. Silloin se toimii kosteusteknisesti samalla tavalla läpi koko rakenteen, eikä kosteusvaurioita eristyksesi johdosta synny.
3. Kuinka paljon on mahdollista eristää sisäpuolelta ? Jos seinissäsi on höyrynsulkumuovi, et sitä poistamatta voi lisätä seinän lämmöneristyskykyä kuin yhden kolmasosan alkuperäisestä edellyttäen että muovi on aivan sisäpinnassa. Mieluiten hieman sitäkin vähemmän. Jos muovi jää yli kolmanneksen syvemmälle seinän koko lämmöneristyskyvystä muodostuu sinne kastepiste ja talosi kosteusvaurioituu hyvin nopeasti. Seinärakenteen pitäisi harventua ulospäin mennessä, koska vesihöyryn on päästävä pois aina sitä helpommin, mitä kylmemmäksi lämpötila seinän sisällä muuttuu. Sisäpuolisessa eristyksessä on ratkaistava, miten eristetään kiintokalusteiden, väliseinien, välipohjan, lämpöpattereiden (vesikiertoisten) kohdalla. Niitä kohtia et voi helposti eristää.
Kirjeitse on mahdoton antaa tyhjentävää vastausta ongelmaasi, mutta tässä muutama asia, joihin kannattaa kiinittää huomiota eristystä tehdessä. Mene siis rautakauppaan ja pyydä useamman eristevalmistajan työohjeet ja hintatiedot aineista. Valitse siltä pohjalta käyttämäsi aineet ja menetelmät. Lisälämmöneristäminen tuo harvoin nopeasti takaisin siihen sijoitettua pääomaa säästyneinä lämmityskuluina, toisin kuin rakenteiden tiivistäminen, mutta jos arvostat lisääntynyttä asumismukavuutta, tilanne on jo aivan toinen.