Hallitus arvioi ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa, että Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa kansainvälisen tilanteen kiristymisestä huolimatta. Hallitus toteaa, että sotilaalliseen voimankäyttöön Suomea vastaan on kuitenkin varauduttava.
Valtioneuvosto hyväksyi tänään ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon, jossa linjataan tämän hallituskauden politiikkaa. Hallitus on valmistellut selontekoa yhdessä presidentti Sauli Niinistön kanssa.
Suomen ja Euroopan lähialueiden turvallisuustilanne on hallituksen mukaan epävakaa ja vaikeasti ennakoitava.
– Suurvaltojen keskinäisen kilpailun voimistuminen ja niiden heikkenevä sitoutuminen sääntöpohjaiseen kansainväliseen järjestelmään ja kansainväliseen oikeuteen ovat kiristäneet kansainvälistä tilannetta, selonteossa todetaan.
Suomen lähialueilla jännitteitä on hallituksen mukaan lisännyt muun muassa vaikuttamiskeinojen kehittyminen.
– Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut epävakaampaan suuntaan, ja muutoksen arvellaan olevan pitkäkestoinen.
Hallitus toteaa, että Suomi sijaitsee suurvaltojen näkökulmasta strategisesti merkittävällä alueella, johon kansainvälisen turvallisuustilanteen muutokset heijastuvat suoraan.
– Venäjä on heikentänyt lähialueidemme ja Euroopan turvallisuutta liittämällä Krimin laittomasti itseensä sekä ylläpitämällä aloittamaansa konfliktia Itä-Ukrainassa.
Maan kynnys sotilaalliseen voimankäyttöön on madaltunut, mikä hallituksen mukaan näkyy Georgiassa, Ukrainassa ja Syyriassa.
– Venäjän tavoitteena on edelleen etupiirijakoon perustuva turvallisuusrakenne Euroopassa.