Ulkomaisissa medioissa Suomen presidentinvaaleista on uutisoitu enimmäkseen Venäjä-suhteiden, itärajan sulkemisen ja Nato-jäsenyyden näkökulmista, onhan Suomi sotilasliiton uusin jäsen.
Stubb vai Haavisto? Näin seuraat vaalien ratkaisuhetkiä!
|
New York Times julkaisi viikonloppuna pitkän reportaasin Suomen itärajalta kertoen Suomen sulkeneen joulukuussa rajanylityspisteensä Venäjältä ja valmistelevan nyt uutta, tiukempaa rajalakia Venäjän hybridioperaatiota vastaan.
Lehti toteaa, että kokoomuksen presidenttiehdokas Alexander Stubb ja vihreiden tukema valitsijayhdistyksen ehdokas Pekka Haavisto vetävät molemmat "kovaa linjaa" sekä Venäjän että turvapaikanhakijoiden suhteen.
– Kumpi sitten voittaakaan sunnuntaina, hän tulee ottamaan johtoaseman Suomen uuden roolin muovaamisessa sotilasliitto Natossa, mutta nyt maahanmuuttokysymys todennäköisesti vie paljon huomiota, mikä johtavien asiantuntijoiden mukaan voikin olla tahallista häirintää (vaalien alla), lehti kirjoittaa.
Ulkomaiset mediat ovat haastatelleet juttuihinsa laajalti suomalaisia asiantuntijoita ja tutkijoita, jotka korostavat sekä Stubbin että Haaviston olevan erittäin kokeneita ulkopolitiikassa.
Uutistoimisto AFP kertoo Suomella olleen hyvät välit Venäjän kanssa kylmän sodan aikana, mutta että Suomen ja Venäjän välille laskeutui "radiohiljaisuus" Suomen päätettyä hakea Naton jäseneksi.
– Kumpikaan presidenttiehdokkaista ei odota puhelua Kremlistä vaalivoittonsa jälkeen, AFP toteaa.
Brittiläisen Guardian-lehden haastattelussa Haaviston kanssa keskityttiin hänen homoseksuaalisuudestaan kirvonneeseen keskusteluun Suomessa. Jutussa kerrottiin Helsingin yliopiston kyselystä, jonka mukaan kolmasosa ei äänestäisi Haavistoa hänen puolisonsa Antonio Floresin vuoksi.
Haavisto sanoi Guardianin jutussa yllättyneensä keskustelusta ja syytti erityisesti Ylen toimittajia väittelyn laukaisemisesta aiheen ympärillä.
– Mielestäni myös monet kommentaattorit ovat hieman yllättyneitä siitä, kun olen presidenttiehdokkaana kolmatta kertaa ja aihe ei noussut esiin ensimmäisellä kierroksella, joten miksi siitä tuli sellainen toisella kierroksella? Haavisto ihmetteli perjantaina julkaistussa haastattelussa.
– Edes (vuonna 2012) se ei ollut ongelma, joten nyt toisella kierroksella se tuntuu hieman keinotekoisesti nostetulta, hän moitti.
Länsimaisiin medioihin nähden Venäjän valtiollinen uutistoimisto Tass uutisoi vaaleista kuivakasti luetellen vain faktat äänioikeutettujen määrästä sekä presidentin valtaoikeuksista.
Turkin valtiollinen uutistoimisto Anadolu kirjoitti eilen, että suomalaisilla on "edessään vaalit, joita pidetään laajalti historiallisesti tärkeimpinä" Suomen tultua Naton jäseneksi ja Pohjoismaiden omaksuttua "vahvan Venäjän-vastaisen kannan". Turkki jarrutti pitkään Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ratifioimista, vaikka se lopulta päästikin Suomen hieman helpommalla länsinaapuriin nähden.