Ulkomaantoimittajan kommentti Brexit-väännöstä: "Näyttää, että vedenpaisumus tulee"

Näyttää kuitenkin siltä, että vedenpaisumus tulee.

Brexit-reality on kestänyt jo kesästä 2016. Se on tuskaista b-luokan Shakespearea.

Käsikirjoittajan mukaan grande finale on 29.3. Päänäyttelijät ja statistit - hallitus, kansanedustajat ja britit, ovat tästä erimielisiä

- ja he ovat tuskaisen kyllästyneitä pitkittyneeseen show’hun.

Mannermainen yleisö seuraa esitystä päätään puistellen.

Vedenpaisumus uhkaa, sillä Mayn arvioidaan saavan näpeilleen huomisen parlamenttiäänestyksessä.

Jos hänen suunnitelmansa sanoa goodbye EU:lle saa yli sadan vastustajan enemmistön, kysessä on maan hallitusten nöyryyttävin takaisku lähes vuosisataan. Joku kutsuisi tätä parlementarismiksi raamatullisten vertausten sijaan.

David Cameron ei miettinyt vedenpaisumusta järjestessään juhannusaattona 2016 kansanäänestyksen EU-jäsenyydestä omaa pääministerin asemaansa parantaakseen. Median vaahvasti muokkaamassa vuorovaikutteisessa ympäristössä kansa päätti muuttaa dramaattisesti käsikirjoitusta.

May äänesti tuolloin brexitiä vastaan, siis EU:n puolesta.

Pääministerinä hän puolustaa brexitiä kansanäänestyksen kunnioittamisen eli demokratian nimissä.

Viime keväänä hän tokaisi, että parempi hylätä Bryssel vaikka ilman sopimusta kuin huonon sopimuksen kanssa. Nyt hän tarjoaa sopimusta, jota enemmistö parlamentaarikoista pitää huonona, May ainoana hyvänä vaihtoehtona.

Vähemmistö kansanedustajista haluaa jättää EU:n exit-ovet paukkuen. Moni näistä kovan linjan brexiteereistä on Mayn omaa väkeä, ja heillä on kenttätason vankka tuki.

Enemmistö kansanedustajista haluaa joko pehmeän brexitin tai jäädä EU:hun. Näihin kuuluu niin konservatiiveja kuin opposition työväenpuolueen edustajia.

Työväenpuolue ei kuitenkaan voi tukea Mayta poliittisista syistä. Se tietäisi mielipidekyselyjen mukaan rökäletappiota seuraavissa vaaleissa.

Niin moni labouria äänestänyt on EU-eurooppalainen mieleltään.

Työväenpuolueen puheenjohtaja Jeremy Corbynin odotetaan haluavan epäluottamuslauseäänestystä Mayn tappion seurauksena. Se voisi tietää uusia vaaleja.

Corbyn vastustaa nyky-EU:ta kapitalistisena hankkeena. EU:ssa pysymisen sijaan hän haluaa muuttaa EU:ta, ja neuvotella uusiksi juridisesti sitovan sopimuksen EU:n kanssa. Sen sopimuksen, johon May on epätoivoisesti yrittänyt saada isoja muutoksia, ja johon EU on kärsivällisesti sanonut 'ei käy’.

(Mayn hädän syy on se, että hänen oman puolueensa kapinarintama on raivoissaan siitä, että hän aikoo jättää Lontoon Brysselin ohjaukseen väliaikaisen tulliliiton ja avoimena pysyvän Irlannin ja Pohjois-Irlannin rajan seurauksena. Yhä mahtavan Britannian täysin itsenäisen aamun piti nousta aurinkoisena!, he parahtavat.)

Ei siis näytä helpolta ja loisteliaalta lähitulevaisuus Corbyninkaan osalta.

Kukaan ei tiedä mitä huomisen jälkeen tapahtuu, muuta kuin sen, että Mayn on esitettävä uusi suunnitelma kolmen istuntopäivän kuluessa. On epäselvää, onko hänellä b-suunnitelmaa.

Uudet vaalit? May häipyy pian Downing Street kympistä? Uusi kansanäänestys? Anything else?

Yksi veikkaus on, että lentopetroolia palaa jälleen Kanaalin yllä, sillä May saattaa lentää Brysseliin taas yhdelle muutoskerjuureissulle jo tällä viikolla.

EU valmistautuu täyttä häkää siihen, että esirippu pysyy tiukasti ylhäällä vielä 29.3. jälkeenkin, vähintään ensi heinäkuuhun asti.

Tai sitten May tempaisee hihastaan mykistävän yllätyskäänteen, poliittisen deus ex machinan. Hän voittaa äänestyksen, ja alkaa valmistautua realityn jatkumiseen - varsinaisiin neuvotteluihin pysyvistä suhteista EU:n kanssa.

Kuka ujuttaisi käsikirjoitukseen peribrittiläistä pragmatismia?