Nykyisin eläkkeellä oleva Tytti Pöysti teki vuosia arvokasta vapaaehtoistyötä.
Tytti Pöysti oli 8-vuotias, kun hän joutui shuntti-leikkaukseen. Aivoissa oleva vaaraton kysta oli aiheuttanut paineoireita tytölle jo vauvasta asti. Shuntti vei paineoireet pois, mutta samalla Tytille puhkesi vaikeahoitoinen epilepsia. Tytti ei lannistunut sairaudesta vaan uskoi pääsevänsä jatko-opiskelemaan siinä missä muutkin.
Kun Tytti lopulta valmistui koulusta, päätti hän hakea lastenohjaajaksi.
– Hain pariin otteeseen seurakunnan lastenohjaajakoulutukseen, mutta en päässyt sisään. Minulle sanottiin, ettei minua voisi jättää yksin lasten kanssa epilepsiani takia. Siihen aikaan lapsia oli hoitamassa vain yksi hoitaja kerrallaan. Nykyään tilanne on erilainen, Tytti toteaa.
Pikkuhiljaa Tytti ymmärsi, ettei tavallinen työura tulisi häneltä onnistumaan. Aina löytyi joku syy, miksi Tytti ei kelvannut työhön.
– Minulle sanottiin esimerkiksi, että puheeni oli liian epäselvää.
Vapaaehtoistyö on tärkeää
Vaikka työpaikkaa ei löytynyt, löysi Tytti elämäänsä paljon muuta sisältöä. Harrastukset täyttivät arkea ja toivat siihen sisältöä.
– Rakkaimpia harrastuksiani ovat kuoro ja koiran hoito. Koiria on muutama ehtinyt elämäni aikana olla. Eläimet ja eläinterapia ovat aina olleet tärkeitä asioita minulle. Toki myös aviomieheni on ollut minulle tuki ja turva.
