Neuvottelut Finnairin lentäjien työehtosopimuksesta ovat jumissa.
Finnairin lentäjiä edustavaa Suomen Liikennelentäjäliittoa hiertää, ettei työnantajapuoli ole valmis sopimaan palkankorotuksista suoraan lentäjien kanssa. Asia ilmenee liiton puheenjohtajan Vesa Uuspellon STT:lle lähettämästä sähköpostista.
STT pyysi Uuspellolta puhelinhaastattelua, mutta tämä vastasi pyyntöön sähköpostitse.
Valtakunnansovittelijan aiemmin antamassa sovintoehdotuksessa esitettiin, että palkankorotuksen suuruus ja aikataulu määräytyisivät teknologiateollisuuden toimihenkilöiden palkankorotuksen mukaan.
Nämä työehtosopimusneuvottelut ovat kesken. Liikennelentäjät hylkäsivät tämän sovintoehdotuksen.
Työnantajaliitoilla on pyrkimys, että vientialat määrittelevät muidenkin palkankorotusten tason.
Hallitus on myös rukannut lainsäädäntöä niin, että myös valtakunnansovittelijan täytyy pitää sovintoehdotuksissaan kiinni tästä niin sanotusta yleisestä linjasta.
Liikennelentäjäliitto (SLL) ja Palta ovat neuvotelleet uudesta työehtosopimuksesta elokuusta lähtien.
Sopimukseton tila alkoi syyskuun lopussa, ja valtakunnansovittelijan johdolla työriitaa alettiin selvittää marraskuussa. Maanantaina valtakunnansovittelija totesi, ettei tuolloin nähnyt edellytyksiä jatkaa sovittelua.
Haittalisistä kertyy ansioita
Palvelualojen työnantajat Palta kertoi eilen keskiviikkona julkisuuteen, että lentäjien keskipalkka on noin 155 000 euroa vuodessa.
Palta on sanonut pitävänsä lentäjien vaatimuksia työehtosopimusneuvotteluissa kohtuuttomina.
Uuspelto kommentoi palkkoja seuraavasti.
– Hiukan korkeilta kuulostavat Paltan julkituomat palkat, mutta SLL ei ole tutkinut jäsentensä verotietoja, Uuspelto kirjoittaa.
Uuspelto kertoo, että aloittavan perämiehen kuukausipalkka on sopimuksen mukaan 3 450 euroa ja kokeneimman laajarunkolentokoneen kapteenin 11 535 euroa.
– Tätä suurinta palkkaa nauttii laajarunkokoneessa kapteenin tehtävässä toimiva ohjaaja aikaisintaan 28 palvelusvuoden jälkeen. Myös työvuorojen haittalisistä kertyy ansioita suhteessa tehtyyn työmäärään ja lennettyihin lentoihin.
Uuspelto tuo esiin, että menneillä sopimuskausilla SLL on tehnyt vapaaehtoisesti useita säästösopimuksia muun muassa koronapandemian vuoksi.
Haasteena arvaamattomuus ja kuormitus
Liikennelentäjäliiton näkemyksen mukaan palkkaratkaisu on tällä hetkellä sivuosassa. Neuvottelut eivät edisty myöskään esimerkiksi työssä jaksamisen parantamiseksi.
– Ammatin erityisenä haasteena on sen arvaamattomuus ja fysiologinen kuormitus. Esimerkiksi lääketieteellisen kelpuutuksen menettäminen johtaa lentäjän työn päättymiseen. Näiden epävarmuuksien vuoksi haluamme varmistaa työtahdin, joka tukee lentäjien pysymistä terveinä, Uuspelto kirjoittaa.