Työelämä ja säästöt kantona kaskessa ammattikoulutuksen uudistamisessa

Tieto ammattikoulutusta koskevan uudistuksen tavoitteista ei ole saavuttanut kaikkia työpaikkoja ja opiskelijoita, ilmenee Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tekemästä arvioinnista.

Toissa vuonna voimaan astunut ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnonuudistus painottaa osaamista, joka kehittyy tuomalla työelämä lähemmäksi opintoja. Tavoitteena on tiivistää työpaikkojen ja ammattikoulujen yhteistyötä sekä lisätä mahdollisuuksia aiempaa yksilöllisempiin opintoihin. Tämä luo paineita tarjota aiempaa enemmän työssäoppimispaikkoja.

Tavoitteen saavuttamista ovat arvioinnin mukaan haitanneet myös ammattikoulutukseen kohdistuneet säästöt.

– Toimeenpanon kannalta erityisesti työssäoppimispaikkojen ja työpaikkaohjaajien riittävyys sekä heidän saamansa tuki ja ohjaus koulutustehtävässään tulevat olemaan keskeisiä haasteita uudistuksen onnistumiselle, kertoo arviointineuvos Aila Korpi Karvista.

Hänen mukaansa opiskelijat tarvitsevat yksilöllisessä opinnoissaan aiempaa enemmän ohjausta, mihin tulee varata enemmän resursseja.

Suhtautuminen myönteistä

Karvin mukaan koulutuksen järjestäjät, opiskelijat ja työelämä suhtautuvat pääosin myönteisesti ammatillisen koulutuksen uudistamiseen. Toimeenpanossa on edetty tavoitteen suuntaisesti, vaikka kehitettävää on edelleen.

Toimintatavat vaihtelevat ammatillisten oppilaitosten välillä ja jopa samassa oppilaitoksessa koulutusalojen välillä. Tämä luo eriarvoisuutta opiskelijoiden välille.

Toimintatapojen yhtenäistyminen on kuitenkin lähtenyt arvioinnin mukaan käyntiin, ja parhaita käytäntöjä ollaan tuomassa opiskeluun.

Vuosina 2016–2017 tehtyyn arviointiin osallistui noin 90 prosenttia kaikista ammatillisen koulutuksen järjestäjistä.

Lue myös:

    Uusimmat