THL:n tutkimuksen mukaan masennusta ja ahdistuneisuushäiriötä todetaan opiskelijoilla kuitenkin enemmän kuin kolme vuotta sitten.
Korkeakouluopiskelijoiden kokema psyykkinen kuormittuneisuus on vähentynyt kolmessa vuodessa. Tämä selviää THL:n korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta, joka toteutettiin keväällä.
– Psyykkisen kuormittuneisuuden väheneminen on pitkästä aikaa hyvä uutinen nuorten aikuisten mielenterveyteen liittyen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuspäällikkö Olli Kiviruusu sanoo STT:lle.
Kiviruusun mukaan psyykkisen kuormittuneisuuden väheneminen selittyy sillä, että opiskelijoiden mielenterveyttä heikentäneestä, vuonna 2020 alkaneesta koronapandemiasta on nyt kulunut aikaa. Korona-aikana voimassa oli rajoituksia ja opiskelu tapahtui pääasiassa etänä, mikä oli opiskelijoille kuormittavaa. Kun korona-ajasta on palattu normaalimpaan elämään, on myös psyykkinen kuormittuneisuus vähentynyt.
Tutkimuksen mukaan korona-aikana vuonna 2021 psyykkistä kuormittuneisuutta koki 35 prosenttia opiskelijoista. Vuonna 2024 psyykkistä kuormittuneisuutta koki 29 prosenttia.
Erityisesti naisten kokema psyykkinen kuormittuneisuus väheni. Vuonna 2021 naisista 40 prosenttia koki psyykkistä kuormittuneisuutta, kolme vuotta myöhemmin enää 32 prosenttia. Miesten kokema psyykkinen kuormittuneisuus väheni 28 prosentista 24 prosenttiin.
Opiskelijoilla todetaan terveydenhuollossa masennusta ja ahdistuneisuushäiriötä kuitenkin enemmän kuin kolme vuotta sitten.
Kiviruusun mukaan lisääntyminen saattaa johtua siitä, että mielenterveyspalveluihin pääsy on nyt helpottunut verrattuna korona-aikaan. Koska hoidon piiriin pääsee nyt helpommin, masennusta ja ahdistuneisuushäiriötä todetaan enemmän vuoteen 2021 verrattuna.
– Kaikkien syiden ymmärtäminen vaatii kuitenkin vielä tarkempaa jatkoanalyysia, Kiviruusu sanoo.
THL:n tutkimuksessa psyykkistä kuormittuneisuutta mitattiin kysymyksillä, jotka kartoittivat ahdistuneisuutta, masentuneisuutta ja koettua onnellisuutta viimeisen neljän viikon aikana.