Pohjoismaisessa aluevertailussa Kainuu on jäänyt viimeiseksi, kun mittareina on käytetty muun muassa työllisyyden ja talouden näkymiä.
Mukana oli Pohjoismaista kaikkiaan 74 aluetta, joista kuusi heikoimmin menestynyttä löytyy Suomesta. Vihonviimeinen oli Kainuu. Muut häntäpäähän jääneet olivat Lappi, Kymenlaakso, Etelä-Savo, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjois-Karjala.
Nordregio-tutkimuskeskuksen mukaan maakuntien sijoituksia painavat muun muassa heikot työllisyysnäkymät, nuorisotyöttömyys, muuttoliike ja vanheneva väestö.
Helsinki ja Uusimaa ovat sen sijaan sijoittuneet kärjen tuntumaan alueellista potentiaalia tarkastelleessa vertailussa. Vertailussa alueita pantiin järjestykseen väestöä, työllisyyttä ja taloutta kuvaavilla mittareilla, joita oli kaikkiaan kymmenkunta.
Oslon, Kööpenhaminan ja Tukholman seudut ovat kehitysnäkymien kärkialueita, mutta ne ovat vain hieman Helsinkiä ja lähiseutua edellä.
Oslon, Tukholman ja Kööpenhaminan seudut saivat vertailussa indeksiluvut 753-758 ja jakoivat mitalisijat. Neljänneksi tuli Oslon ympäristössä sijaitseva Akershusin alue (748). Helsinki ja Uusimaa sijoittuivat viidenneksi indeksiluvulla 738.
Nordregio arvioi, että Helsingin ja lähiseutujen asemaa vahvistivat muun muassa korkeasti koulutettu väestö, tasainen sukupuolijakauma ja taloudelliset näkymät.
Tutkimuskeskuksen aluevertailussa annettiin eniten painoarvoa taloudellisen menestyksen mittarille. Lisäksi katsottiin korkeasti koulutettujen osuutta, työllisyystilannetta, nuorisotyöttömyyttä, tutkimus- ja kehittämisrahoitusta, väestöntiheyttä, huoltosuhdetta, muuttoliikettä ja sukupuolijakaumaa.
Vertailun julkaissut Nordregio-tutkimuskeskus toimii Pohjoismaiden ministerineuvoston alaisuudessa.