Palveluksesta vapautetuilla ja lykkäyksen saaneilla miehillä esiintyi keskimääräistä enemmän masennus- ja ahdistusoireita.
Mielenterveysongelmat ja vaikeudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa lisäävät todennäköisyyttä varusmiespalveluksen lykkäämiselle tai keskeyttämiselle, kertoo Oulun yliopiston tuore tutkimus.
Yliopiston tutkijan Jan Silvalan mukaan masennus- ja ahdistusoireita tulisi seuloa kutsuntalääkärintarkastuksissa nykyistä useammin ja näin pienentää riskiä palveluksen keskeyttämisestä..
Oulun yliopiston tutkimus tarkasteli masennus- ja ahdistusseulontakyselyissä havaittujen oireiden yhteyttä varusmiespalveluskelpoisuuteen ja itsearvioituun sosiaalisen vuorovaikutuksen. Tutkimukseen osallistui 2 614 nuorta miestä vuoden 2014 kutsunnoissa Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Lapin ja Ylä-Lapin alueilla.
Masennusta ja ahdistusta
Palveluksesta vapautetuilla ja lykkäyksen saaneilla miehillä esiintyi keskimääräistä enemmän masennus- ja ahdistusoireita. Mielenterveysongelmat ja päihteiden käyttö ovat yleisimpiä syitä sille, että varusmiespalvelus jää suorittamatta tai keskeytyy. Asevelvollisrekisterin mukaan viime vuonna yli puolella kutsunnoissa vapautetuista oli ongelmia mielenterveyden, päihteiden tai käytöksen kanssa, ja nämä ongelmat ovat yleistyneet viime vuosina..
Tällä hetkellä kutsuntalääkärintarkastus ei sisällä seulontatyökaluja masennuksen ja ahdistuksen seulontaan. Silvala ehdottaa, että seulonta otettaisiin laajemmin käyttöön kutsuntalääkärintarkastusten yhteydessä.
– Uskon, että tämä lopulta lisäisi varusmiespalveluksen suorittamista. Jos kutsuntalääkärintarkastuksessa ei havaita oireita ja varusmiespalvelus aloitetaan, niin se saattaa myöhemmin keskeytyä mielenterveysongelmien vuoksi.
Masennuksen tai ahdistuksen oireista kertoneet kutsuttavat voitaisiin myös paremmin ohjata mielenterveyspalveluiden piiriin ja palvelusta lykätä, jolloin henkilö voi myöhemmin palata suorittamaan palveluksensa, kun hän on saanut tarvitsemaansa apua.