Tanskan ja Hollannin aikeet luovuttaa Ukrainalle hävittäjiä kertovat siitä, että länsimaat varautuvat pitkittyvään sotaan Ukrainassa, arvioi Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija, sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö STT:lle.
– Nyt puhutaan siitä, että sota voi kestää hyvinkin useita vuosia. Tässä tilanteessa ruvetaan katsomaan tukea pitkäaikaisemmin.
Tanska antaa Ukrainalle yhteensä 19 F-16-hävittäjää, kertoi Tanskan pääministeri Mette Frederiksen viikonloppuna. Niistä kuusi toimitetaan Ukrainaan uudenvuoden tienoilla, kahdeksan konetta ensi vuonna ja viisi vuonna 2025.
– Tässä on hyvä erottaa nykyhetki ja tulevaisuus. Jos puhutaan tästä vuodesta, niin nyt tehdyllä hävittäjäpäätöksellä ei ole suurempaa merkitystä. Se johtuu siitä, että hävittäjiä annetaan tiputellen, Ilmari Käihkö sanoo.
– Käytännön vaikutukset nähdään ehkä vuoden päästä. Varaudutaan siihen, että ensi vuonna voisi käynnistyä uusi vastahyökkäys, jossa Ukraina voisi menestyä nyt käynnissä olevaa hyökkäystä paremmin.
Lue myös: Orpo suurlähettiläspäivillä: On muistettava, että Venäjä on naapurimme
Päätöksen ajankohdan taustalla kummitteleekin nyt käynnissä oleva vastahyökkäys.
– Vastahyökkäys ei varmaan ole kenenkään mielestä saavuttanut odotuksia. Odotukset olivat ehkä liian suuria alun alkaenkin, mutta kyllähän nämä saavutukset ovat aika pieniä, jos laskee, että Ukraina on reilut kaksi promillea saanut vapautettua Venäjän valtaamista alueista, Käihkö sanoo.
