Käsitys, jonka mukaan Mauno Koivisto olisi ollut vuoden 1981 presidentinvaalikampanjan aikaan tuntematon kortti Neuvostoliitossa, on väärä. Näin toteaa valtiotieteiden maisteri Juho Ovaska juuri ilmestyneessä kirjassaan Mauno Koiviston idänkortti. Sotamiehestä presidentiksi (Otava).
– Koivisto oli jo toimiessaan 1960-luvulla valtiovarainministerinä ja pääministerinä tavannut korkeinta neuvostojohtoa eli presidentti Nikolai Podgornyin ja pääministeri Aleksei Kosyginin. Joten kyllä hänet varmasti tunnettiin Neuvostoliitossa 1960-luvulta lähtien, hän sanoo.
Koivisto oli 1970-luvulla vuosia pois päivänpolitiikasta, mutta ei Ovaskan mukaan kuitenkaan vaipunut itänaapurissa unholaan. Tuolloin Suomen Pankin pääjohtajana toimiessaan Koivisto nimittäin teki virkamatkoja Neuvostoliittoon. Nämä matkat ovat Ovaskan mukaan yhä aika lailla mysteeri.
– Tiedossa ei ole, tapasiko hän siellä muitakin kuin virkaveljiään.
Paavo Lipponen puolestaan kertoo omissa muistelmissaan todenneensa vuonna 1968 omalle KGB-kontaktilleen, että Koivisto on seuraava Suomen presidentti, jos vasemmisto kykenee tekemään yhteistyötä.
– Eli jos Neuvostoliittoon on mennyt jatkuvasti tämänsuuntaisia viestejä jo 1960-luvulla ja 1970-luvun alusta, kun Kekkosen jatkaminen 1974 jälkeen oli avoinna, niin kyllä Koivisto oli nostettu spekulaatioissa siellä varsin korkealle, Ovaska sanoo.
2:14
