Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Venäjän presidentti Vladimir Putin keskustelevat perjantaina puhelimitse äärimmäisen kireässä kansainvälisessä tilanteessa. Suomalaistutkija arvioi, että luvassa on suoraa puhetta puolin ja toisin.
Aloite puhelinkeskustelulle tuli Suomelta, ja yhteydenpitoon Venäjän suuntaan ovat kannustaneet myös Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Saksan liittokansleri Olaf Scholz. Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Jyri Lavikaisen mukaan Euroopassa ymmärretään tarve diplomatialle, vaikka suhteita Venäjään ei käytännössä nyt ole.
– Olettaisin, että tässäkin puhelussa tunnustellaan aivan kuten Macronin ja Scholzin puheluissa. Eli millä mielellä Venäjällä ollaan, mihin Putin saattaisi olla valmis ja mitkä hänen tavoitteensa ovat, sanoo Lavikainen.
Lavikainen arvioi, että Niinistön ja Putinin välillä käsitellään suorin sanankääntein Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Molemmat presidentit tulevat varmasti esittämään omat kantansa suoraan. Varsinaisiin lopputuloksiin yksi puhelu tuskin kuitenkaan vaikuttaa. Lavikaisen mielestä on ollut silmiinpistävää, että presidentti Niinistö on käynyt viime kuukausina tiiviisti keskusteluja sekä Yhdysvaltojen ja Venäjän presidenttien kanssa.
– Suomella on tässä suhteellisen iso rooli, kun ottaa huomioon miten pieni maa on kyseessä.
Presidentti Niinistö kertoi torstaina, että pyrkii olemaan yhteydessä myös Kiinan presidenttiin Xi Jinpingiin. Toistaiseksi Kiina on pidättäytynyt tuomitsemasta Venäjän hyökkäystä.
– Maailmanjärjestyksen mannerlaatat liikkuvat. On tärkeää olla Kiinaan yhteydessä, koska kyseessä on Venäjän läheinen kumppani. On hyvä olla selvillä siitä, mikä Kiinan suhtautuminen hyökkäykseen on ja voidaanko heihin vaikuttaa. Kiinan linja on ollut aika poukkoileva ja epäselvä, sanoo Lavikainen.
Ennen Putinia Niinistö puhui perjantaina puhelimessa myös Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa. Tasavallan presidentin kanslian mukaan presidentit keskustelivat Ukrainan sotatilanteesta ja Suomen avusta ja tuesta Ukrainalle.
Erikseen esillä olivat tarve taata sekä siviilien turvallinen evakuointi humanitäärisiä käytäviä pitkin että ydinlaitosten turvallisuus. Presidentit sopivat jatkavansa yhteydenpitoa.