Tutkijan mukaan ydinaseiden käyttökynnys on korkea, mutta riskien vähättely olisi tyhmää.
Ydinaseiden käytön uhka on tunkeutunut Ukrainan sodan aikana arkitodellisuuteen tavalla, jota ei ole nähty sitten 1980-luvun ja kylmän sodan.
Uusia huolestuttavia uutisia kuultiin taas viime viikolla. Tiistaina Venäjän presidentti Vladimir Putin allekirjoitti asetuksen, joka sallii ydinaseiden käytön sellaisia ydinaseettomia maita vastaan, jotka saavat tukea ydinasevaltiolta.
Torstaina Venäjä iski Ukrainaan keskimatkan ohjuksella, ja samana päivänä Putin sanoi, ettei Venäjä sulje pois mahdollisuutta tehdä iskuja myös Ukrainalle ohjuksia toimittaneisiin länsimaihin.
Ydinaseisiin erikoistunut tutkija Tytti Erästö Tukholman kansainvälisestä rauhantutkimusinstituutti Sipristä näkee Venäjän toiminnan ennen kaikkea signalointina Ukrainalle ja Natolle.
Hänen mielestään Putinin tiistaina allekirjoittamassa asetuksessa ei sisällöllisesti ole mitään uutta, vaan se on linjassa Venäjän perinteisen ydinasedoktriinin kanssa.
– Lähtökohta kaikilla ydinasevaltioilla on, että näitä aseita ei pitäisi käyttää koskaan. Mutta kun halutaan signaloida pelotetta, annetaan sellainen mielikuva, että niitä ehkä ollaan valmiita käyttämään, Erästö sanoo STT:lle.
Lue myös: Ukraina esitteli ensimmäistä kertaa Putinin "Oreshnik"-ohjuksen jäänteitä: "Emme ole aiemmin dokumentoineet vastaavaa"
Ei voi sulkea pois
Erästö on huolissaan nykyisestä tilanteesta, jossa ydinaseiden käytöllä uhkaillaan melko avoimesti. Riskien vähättely olisi tutkijan mielestä tyhmää.
– Mielestäni Eurooppa on nyt maailman vaarallisin paikka, jos mietitään ydinaseiden käytön riskejä. Täällä on avoin konflikti, jossa on mukana ydinasevalta suoraan, ja sitten myös epäsuorasti toinen maailman suurin ydinasevalta. Riskit ovat tosi suuret, vaikka edelleenkin ydinaseiden käyttökynnys on korkea, Erästö sanoo.
– Jos Venäjä oikeasti käyttäisi ydinasetta, se olisi todella epätoivoinen teko, mutta en kyllä sulkisi sitä pois.
Erästön mukaan Yhdysvallatkin selvästi ottaa vakavasti mahdollisuuden, että Venäjä voisi käyttää ydinasetta. Vaikka länsi on Ukrainan tukemisessa ylittänyt lukuisia Venäjän asettamia niin sanottuja punaisia viivoja, se on tehty vähitellen ja varovasti.
– Toisaalta siinä on se vaara, että koska Venäjä ei ole reagoinut sillä pahimmalla mahdollisella tavalla vielä, monet näkevät sen todisteena siitä, että tämä uhkailu on Venäjältä pelkkää bluffia. Mutta siihen ei pitäisi tuudittautua, Erästö toteaa.
Hän ei näe, että Venäjälle olisi suurta sotilaallista hyötyä ydinaseen käytöstä taistelukentällä.
– Pääasiallinen hyöty on se pelotearvo, että pystytään pitämään esimerkiksi Nato suoraan osallistumatta tähän sotaan.
Ydinsotaa on vaikea rajoittaa
Ukrainan sodan kohdalla ajatellaan yleensä nimenomaan taktisia ydinaseita, joiden vaikutus on huomattavasti rajallisempi ja paikallisempi kuin strategisilla ydinaseilla.
Erästö muistuttaa, että taktistenkin ydinaseiden aikaansaama tuho on aivan eri luokkaa kuin tavanomaisilla aseilla. Ydinaseen käyttö ensimmäistä kertaa toisen maailmansodan jälkeen myös johtaisi arvaamattomaan tilanteeseen.
– On hirveän vaikeaa ennakoida, mitä seuraa siitä, kun ydinaseita on käytetty kerran. Useimmissa simulaatiotilanteissa ydinsotaa ei ole pystytty rajoittamaan, vaan se yleensä eskaloituu aina laajamittaisemmaksi ydinsodaksi. Sen takia siinä ei ole kyse vain tabun rikkomisesta ja paikallisesta inhimillisestä ja ympäristön tuhosta, vaan myös siitä, että ydinsodan laajeneminen on aina riski.