Tutkija: Alle kouluikäinenkin ymmärtää olevansa lihava

Ylipainoisten pikkulasten määrä kasvaa Suomessa edelleen. Apulaisprofessori Kirsi Pietiläinen Husin lihavuusyksiköstä sanoo, että yksi näkyvä syy tähän on muutenkin lihova yhteiskunta. Lihava lapsi joutuu myös kiusatuksi.

Suomalaisista leikki-ikäisistä n. 5–10 prosenttia ja kouluikäisistä n. 10–20 prosenttia on ylipainoisia, ja suomalaislasten koko kasvaa edelleen.

Pietiläinen muistuttaa siitä, että kun vanhempien paino kasvaa, silloin kasvaa myös painavien lasten ja vauvojen määrä.

– Heistä tulee myöhemmin sitten taas niitä painavia aikuisia. Ja heidän lapsensa ovat edelleen painavampia.

Lihavuuden pysyvyyttä on tutkittu Suomessakin paljon. Asiantuntijan mukaan liikalihavista pikkulapsista noin 30 prosenttia on ylipainoisia aikuisia. Lihavista teineistä jopa 70 prosenttia on aikuisena lihavia.

– Pienissä lapsissa on kuitenkin vielä toivoa. Jos lihavuus pysyy teini-ikään, painon laskeminen on huomattavasti hankalampaa, Pietiläinen sanoo.

Aivan vastasyntyneidenkin pyöreyttä on alettu pohtia lihavuutena. Tai jonkinlaisena ongelmana. Pietiläinen sanoo MTV3 Uutisten haastattelussa, että lapsen lihomisherkkyys alkaa myöhemmin.

– Vauva tai imeväisikäinen on todella harvoin niin lihava, että pitäisi olla huolissaan. Pulleus on yleensä väliaikainen tila. Ongelmat alkavat tulla esiin vasta sitten, kun pitäisi ruveta liikkumaan.

Pietiläinen sanoo, että tosi suurten lasten äidit ovat usein lihavia. Verestä kiertää vauvalle liikaa sokeria ja rasvoja. Vauva saa tällöin liikaa ravintoa.

Normaalipainosta huolehtiminen on paljon helpompaa kuin ruokailutottumusten muuttaminen niin, että lapsi laihtuu.

Vastasyntynyt säätelee itse syömisensä ja syö oman ruokahalunsa mukaan. Vanhempien täytyy kunnioittaa lapsen ruokahalua. Imetyksen on tutkimusten mukaan huomattu suojaavan lasta ylipainolta. Synnynnäinen ruokahalun säätely on hallussa noin yhteen ikävuoteen saakka.

– Jos sen jälkeen kävelevä taapero on hyvin pitkään oikein pullea, niin silloin voi asiaan ruveta vähän puuttumaan. Kun lapsi siirtyy muun perheen kanssa ruokapöytään, silloin pitää kiinnittää huomiota, ettei pöydässä ole hirveästi herkkuja.

Senkin läski!

Pietiläinen nostaa esiin yhden, lapsen elämään pitkäänkin vaikuttavan lihavuuden ongelman. Se on kiusaaminen. Asiantuntija sanoo, että lihavia lapsia kiusataan huolimatta nyky-yhteiskunnan sallivuudesta.

– Vaikka me puhummekin, että eri kokoisia ja eri painoisia ihmisiä saa olla, ja ulkonäön perusteella ei ketään pidä kritisoida, niin lihavuus ei ole tällainen ilmiö. Jostakin syystä meillä on syntynyt mielikuva, että lihavuudesta saa moittia toista ihmistä. Näin tapahtuu jo pienten lasten kohdalla. Vaikka se ei olisikaan suoranaista kiusaamista, yleinen mielikuva siitä, miltä ihmisen pitää näyttää, tarttuu hyvin nopeasti lapsiinkin. Jo 5–6-vuotiaat tietävät, jos heillä on ylipainoa. Erityisesti tytöt.

Ruoalla on erittäin suuri merkitys lapsen ja vähän vanhemmankin maailmassa. Ruoka on sellainen asia, että jo vastasyntynyt oppii, että ruoka tuottaa mielihyvää.

– Kun vastasyntynyt parkaisee, äiti ryntää heti antamaan ruokaa, syliä ja rakkautta. Mielihyvä, joka syntyy syömisestä ja suun käymisestä, voi pysyä pitkäänkin.

Suomalaislapsia on syytetty jo tovi liikunnan puutteesta. Totta toinen puoli. Lihavuusyksikön asiantuntija muistuttaa oravanpyörästä.

– Jos pieni lapsi lihoo, liikkuminen on vaikeaa. Liikkumaton lapsi lihoo. Lihavuuden kehittymisestä tulee oravanpyörä, joka ruokkii itseään.

– Jos tulee pahaa mieltä tai on aikaa istua kotona tekemättä mitään, on aikaa syödäkin. Monesti syöminen saattaa pikkulapsellakin toimia mielihyvän lähteenä, ja ruokaan tulee monimutkainen suhde.

Lue myös:

    Uusimmat