Jordanian väitetään välillä sulkevan rajaansa, mutta maahan saapuu silti joka päivä satoja pakolaisia Syyriasta.
Rajan lähellä oleva Zaatari on maailman toiseksi suurin pakolaisleiri. Leiriä on koetellut alusta alkaen turvattomuus.
Osa Zaatarin pakolaisista uskoo, että Syyrian konflikti kestää pitkään. Kaikki eivät välttämättä enää palaa Syyriaan kostotoimien pelossa tai taloudellisista syistä, varsinkin jos heidän omaisuutensa on tuhottu.
Leirillä asutuksissa, telttojen tai konttien pienyhteisöissä, istutetaan puita, pystytetään suihkulähteitä ja hankitaan kodinkoneita.
Zaatarin leiriläiset protestoivat tämän tästä olojaan. Osa menee turhautumisen ja väkivallasta traumatisoitumisen piikkiin, osa todellisiin puutteisiin.
– Leirin jotkin sairaalat eivät kykene hoitamaan lasten tauteja. Ei tutkita, mikä heitä vaivaa, annetaan vain särkylääkettä. Töitä on vaikea saada, mutta tarvitsemme rahaa, jotta voimme maksaa kulujamme, sanoo Umm Firaz, jonka kasvoja peittävää mustanharmaata huivia pöllyttää kuuma ja voimakas tuuli.
Leirillä on alueelle perinteistä, salakuljetukseen pohjautuvaa rikollisuutta, kiristystä, raiskauksia ja naisten ahdistelua. Myös Syyrian hallinnon uskotaan soluttautuneen leirille aiheuttamaan sekasortoa. Turvallisuuden parantamiseksi leirillä on entistä enemmän poliiseja. Sokkeloisessa, ahtaasti asutussa Zaatarissa järjestyksen valvonta vain on vaikeaa.
Hautala: Leiri tarvitsee varoja
Olosuhteet syyrialaisten pakolaisleirillä Zaatarissa Pohjois-Jordaniassa ovat aineellisesti kohtuulliset, vakuuttaa leirin toiminnasta vastaava UNHCR:n edustaja KiIian Kleinschmidt. 170 000 pakolaisen leirin hallinta ja pakolaisten perustarpeista huolehtiminen vaativat kuitenkin jatkuvasti rahaa.
Zaatarissa vieraillut kehitysyhteistyöministeri Heidi Hautala (vihr.) yhtyykin YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n toiveeseen saada lisää varoja leirin toimintaan. Lisää rahaa Suomi ei tosin lupaa enää tänä vuonna.
Valtio on antanut apua Syyrian konfliktin seurausten lieventämiseen yhteensä 8,1 miljoonaa euroa, josta 4,5 miljoonaa tänä vuonna.
– Zaataria on priorisoitava, mutta me emme pysty tyhjentämään sinne humanitaarista apukassaamme muun muassa Sahelin tilanteen takia, Hautala sanoo.
Suomi tukee Zaatarin leiriä YK:n ja kansalaisjärjestöjen kautta. Esimerkiksi Kirkon ulkomaanapu auttaa tyttöjä ja naisia lukemaan ja laskemaan.
– Suomen projekteja kehuttiin, kuten naisten oma saareketta, missä he voivat olla ja toimia rauhassa, Hautala kertoo tyytyväisenä.
Hän nostaa esiin myös vammaisten tilanteen. Leirillä on jopa 170 000 syyrialaista. Heistä noin 15 prosenttia on vammaisia.
Hautala pohtii sitä, kuinka Suomi voisi osallistua muuhunkin kuin vain hätäavun antamiseen, miten pakolaisleirit "saataisiin 2000-luvulle".
– Ne eivät enää voi olla vain ihmisten säilytyspaikkoja. Ihmisiä on kunnioitettava, ministeri toteaa.