Turvapaikanhakijoille opasmateriaali valmiina – hanke jäihin väenpaljouden takia

Hanke alkoi alkuvuodesta 2014 ja materiaalipaketit valmistuivat kesällä 2015. Samaan aikaan kuitenkin turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi, eikä resursseja materiaalien läpikäyntiin ja opetukseen enää riittänyt. Maahanmuuttovirasto ottaisikin ilolla vastaan apua taholta, joka voisi auttaa asiassa.

Ehkäisevään mielenterveystyötä MIELIVOK-hanketta on kehitetty monien yleishyödyllisten tahojen kanssa. Maahanmuuttoviraston johtamana mukana ovat olleet Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Väestöliitto, Marttaliitto, Mielenterveysseura ja useita vastaanottokeskuksia.

– Keväällä 2014 järjestettiin vastaanottokeskuksien henkilökunnalle THL:n kanssa laajamittaista koulutusta mielenterveystyöhön liittyvistä sisällöistä. Hankkeen toisena osa-alueena oli kehittää turvapaikanhakijoille koulutusmateriaalia omaan pärjäämisensä kehittämiseen, kertoo Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön ylitarkastaja Olli Snellman.

Kuusi osa-aluetta seksistä työelämään

Materiaalia tehtiin kuudesta osa-alueesta, joilla on merkitystä omaan selviytymiseen ja pärjäämiseen suomalaisessa yhteiskunnassa.

– Seksuaaliterveyteen, talouteen, ruokahuoltoon, suomalaisesta kulttuurista ja tasa-arvosta, työelämään ja lakiin liittyvää materiaalia. Materiaalit saatiin lopullisesti valmiiksi kesällä 2015. Ne pitävät sisällään ohjaajan oppaan, PowerPoint-sarja suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, kertoo Snellman.

Lisäksi koottiin seitsemän kohdan tiivistelmät muun muassa dariksi ja arabiaksi.

– Materiaalipaketti on suunniteltu niin, että se toimii vastaanottokeskuksen työntekijän perehdytyksessä ja ryhmäopetuksessa, mutta voidaan tarvittaessa käyttää myös yksilökohtaisessa asiakastyössä, kertoo Snellman.

Materiaalipaketti oli tarkoitus ottaa työ- ja opetuskäyttöön tänä kesänä, mutta sitten turvapaikkahakijoiden tilanne muuttui ja heinäkuussa hakijoita tuli aiempaa enemmän, eikä koulutusta pystytty kesän ja alkusyksyn aikana ottamaan käyttöön. Osa vastaanottokeskuksista ehti kuitenkin kesällä saada opetusmateriaalit.

– Seuraavan parin viikon aikana pyritään lähettämään kaikkiin muihinkin vastaanottokeskuksiin nämä materiaalit henkilökuntalle perehdyttäväksi, sanoo Snellman.

Kuka opettaisi materiaalin perusteella?

Tällä viikolla Maahanmuuttovirasto käy opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa läpi sitä, miten materiaalia voitaisiin ottaa tehokkaasti käyttöön. Selvityksessä on myös se, voisiko aineistosta saada eri kieliversioita.

– Voitaisiinko tästä tehdä videomateriaalia, jota voisi näyttää asiakkaille. Tärkeää on se, että saataisiin tämä mahdollisimman omavaraisesti käyttöön tavalla tai toisella. Se olisi tärkeää, sillä emme pysty sitä siinä määrin pyörittämään mitä pitäisi. Asiat ovat kuitenkin sellaisia, että vastaanottokeskuksissa asuvien olisi niistä hyvä olla tietoisia. Silloin he pystyisivät välttymään erilaisilta väärinkäsityksiltä miten Suomessa pitää toimia ja mitä ei saa tehdä, sanoo Snellman.

Maahanmuuttovirasto hakee ratkaisua miten koulutusta voitaisiin jatkossa turvapaikanhakijoille tarjota. Tarkoituksena kuitenkin on, että materiaalit ovat osana vastaanottokeskusten työ- ja opintotoimintaa.

– Turvapaikanhakijoilla on velvollisuus osallistua koulutukseen, kun sitä voidaan jossain vaiheessa järjestää. Aktiivinen opetus on parempi vaihtoehto kuin oma-aloitteisuuteen perustuva nettiosoite, koska oman maan tilanteen seuraaminen on varmasti houkuttelevampaa, sanoo Snellman.  

Hän luottaa materiaalin houkuttavuuteen ja kiinnostavuuteen, sillä siitä saatu palaute on ollut hyvää ja sitä on kehitetty myös vastaanottokeskuksissa. Materiaalia on testattu erilaisilla käyttäjäryhmillä. Maahanmuuttovirastossa olisikin nyt kysyntää vapaaehtoiselle toimijalle, joka voisi materiaalin sisältöjä turvapaikanhakijoille opettaa.

– Mieluummin semmoinen organisaatio tai toimija, jolta tämä myös onnistuisi, sanoo Snellman.