Pakolaisten kielen opetukseen tarvitaan miljoonia euroja lisää

Alkeista eteenpäin

• Kotouttamissuunnitelma tehdään siinä vaiheessa, kun turvapaikanhakija on saanut oleskeluluvan Suomessa. Se voi sisältää suomen kielen opiskelun lisäksi myös muuta koulutusta tai työharjoittelua.
• Kotouttamissuunnitelman tekevät maahanmuuttaja, kunta ja työvoimatoimisto yhdessä.
• Jo vastaanottokeskuksessa päätöstä odotellessa pyritään aloittamaan kielen opettelu. Huomattava osa tästä opetuksesta on vapaaehtoisten vastuulla.
• Kouluikäiset turvapaikanhakijat saavat peruskouluun valmistavaa opetusta. Sen järjestämisvastuu on kunnalla ja rahoitus tulee opetusministeriöltä. 

– Tähän mennessä Suomeen tulleet turvapaikanhakijat saavat päätökset ensi vuoden puolella. Paineet ovat isot ja tarpeita kyllä on, sanoo maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Lisäraha pyritään saamaan osaksi ensi vuoden täydentävää talousarviota. Jos sellainen tehdään, hallitus ja eduskunta käsittelevät sen vielä marraskuun aikana.

Stenmanin mukaan kyse on miljoonista euroista, mutta tarkkaa summaa hän ei tässä vaiheessa kerro.

– Puhutaan merkittävästä summasta, hän muotoilee.

Nyt ensi vuodelle on varattuna noin 60 miljoonaa euroa aikuisten kotoutumiskoulutukseen eli suomen kielen ja suomalaisen yhteiskunnan opiskeluun.

SPR ei kommentoi

Tähän asti noin 1500–2000 henkilöä vuosittain on saanut Suomesta turvapaikan. Työ- ja elinkeinoministeriö varautuu siis yli kuusinkertaiseen määrään ensi vuonna. 

Noin 80 vastaanottokeskusta pyörittävä Punainen Risti ei ota kantaa siihen, onko ministeriön arvio oikeansuuntainen vai alakantissa.

– Tämä asia on kokonaan viranomaisten kommentoitavaa, me keskitymme omaan työhömme ja olemaan heidän tukenaan, sanoo SPR:n viestintäpäällikkö Ilpo Kiiskinen.

Alkeistason opetus sujuu

Luetaan yhdessä opettaa suomea naisille

Luetaan yhdessä -hanke on yksi niistä tahoista, jotka tarjoavat suomen kielen opetusta turvapaikanhakijoille. Luetaan yhdessä keskittyy etenkin naisten opetukseen.

 – Ryhmiimme on matala kynnys, ei tarvitse olla oleskelulupaa, kertoo projektipäällikkö Henna-Maija Syrjälä.

Nyt Luetaan yhdessä -kieliryhmiin osallistuu noin 2000 henkeä 27 paikkakunnalla. Ensi vuonna on tarkoitus laajentaa toimintaa esimerkiksi Pohjois-Suomeen ja kouluttaa lisää vapaaehtoisia opettajia. Rahoitusta haetaan työ- ja elinkeinoministeriöltä sekä Raha-automaattiyhdistykseltä.

Nyt noin kymmenesosa järjestön ryhmistä on sellaisia, joissa on mukana miehiäkin. Jatkossa sekaryhmiä tulee Syrjälän mukaan lisää.

– Naisilla on kuitenkin erityistarpeita, ja heitä tahdomme ottaa huomioon, sanoo Syrjälä. 

Vastaanottokeskuksissa pyritään tarjoamaan kaikille suomen kielen alkeita ja aloittamaan opetus nopeasti. Kieliryhmät kokoontuvat kerran tai kaksi viikossa. 

– Vapaaehtoisia kielenopettajia on ollut helppo löytää. Peruspuhekielen alkeitahan voi opettaa kuka vain, kertoo SPR:n tiedottaja Noora Jussila.

Kieltä opettamaan on Jussilan mukaan tullut esimerkiksi suomen kielen opiskelijoita ja eläkkeellä olevia opettajia. Apua on ollut myös niistä turvapaikanhakijoista, jotka ovat ammatiltaan opettajia.

Alkuvaiheessa opetus hoidetaan lähinnä vapaaehtoisvoimin. Vastaanottokeskuksen vakiinnuttua vastuu opetuksesta voi siirtyä esimerkiksi paikalliselle työväen- tai kansanopistolle.