Turvapaikanhakijoiden määrä ruuhkautti terveystarkastukset – riskitaudit seulotaan tarkasti

Turvapaikanhakijoille tehdään pääsääntöisesti terveystarkastukset vastaanottokeskuksissa parin viikon sisällä saapumisesta. Syksyllä tilanne ruuhkautui ja muun muassa rokotukset ja seulonnat viivästyivät. Nyt tilanne on jo tasaantunut.

Alaikäiset turvapaikanhakijat saavat samat palvelut ja hoidot kuin suomalaisetkin, sen sijaan aikuisilla turvapaikanhakijoilla on oikeus suppeampiin palveluihin kuin kantasuomalaisilla. Tämä tarkoittaa esimerkiksi rokotuksia ja mahdollisesti tarvittavaa kiireellistä hoitoa.

Turvapaikanhakijat tulevat usein maista, joissa esiintyy Suomessa harvinaisia sairauksia, joten nekin on terveystarkastuksissa otettava huomioon. Terveysviranomaisten on myös ryhdyttävä toimenpiteisiin, mikäli yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen uhka on olemassa. Tällaisia ovat muun muassa polio, tuberkuloosi ja kurkkumätä.

Alkuhaastattelu kahden viikon kuluessa

Niin sanottu alkuhaastattelu järjestetään viimeistään kahden viikon kuluttua maahantulosta. Aluksi käydään läpi tulijan lähtömaa, matka ja sen olosuhteet, esimerkiksi mahdolliset pakolaisleirit.

Nykyoireista tarkastetaan muun muassa yskä, kivut, laihtumiset, kuume, ruokahaluttomuus, ripuli ja yöhikoilu. Myös rokotushistoria ja aiemmat sairaudet ja hoidot yritetään selvittää mahdollisimman kattavasti. Lisäksi mahdolliset altistukset tarttuville taudeille käydään läpi.

Tuberkuloosista röngenseulonta

Eräs tartuntatauti, joka pyritään seulomaan erityisen tehokkaasti on tuberkuloosi.

Se on Suomessa nykyään harvinainen tauti, johon sairastuvat lähinnä ikäihmiset, joiden lapsuudessa saama tartunta voi aktivoitua iän myötä.

Lähi-Idässä ja Aasiassa tuberkuloosi on kuitenkin selvästi yleisempi: Suomessa esiintyvyys on noin seitsemän 100 000 asukasta kohden. Syyriassa vastaava luku on 24, Irakissa 75 ja Afganistanissa jo 340.

Oireettomallekin henkilölle, joka tulee tuberkuloosin esiintymisalueilta, tehdään röntgenkokeet joko alkuhaastattelun yhteydessä tai sen jälkeen joukkoröntgenseulonnassa.

HIV- ja hepatiittitestit tehdään monille

HIV-testi tehdään rutiininomaisesti, jos hiv-infektion esiintyvyys lähtöalueella on yli yksi prosentti. Näin on esimerkiksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, jossa YK:n arvion mukaan 4,7 prosenttia väestöstä kantaa HI-virusta.

Samoin hepatiitti B testataan jos henkilön lähtömaassa taudin esiintyvyys on yli kaksi prosenttia. Näin on Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Lähi-Idässä.

Testit tehdään myös, jos henkilö muuten kuuluu johonkin riskiryhmään tai jos hän itse pyytää testiä.

Tutut sairaudet turvapaikanhakijoillakin

Vaikka vaikeampiin ja erikoisempiinkin tauteihin varaudutaan, pääosin turvapaikanhakijoilla esiintyy samoja tuttuja terveysongelmia kuin suomalaisillakin.

THL:n mukaan yleisimpiä terveysongelmia ovat akuutit hengitystieinfektiot sekä tapaturmat ja pitkän matkan seurauksena aiheutunut nestehukka.

Tuhkarokko, vesirokko, influenssa ja vatsataudit leviävät helposti väkijoukoissa erityisesti jos hygieenisissä oloissa on puutteita, THL varoittaa.

Infektiotautien riski riippuu paljon myös lähtömaasta sekä matkan kulusta. Ahtaissa tilapäismajoituksissa, vastaanottokeskuksissa ja pakolaisleireillä erilaisten tartuntatautien riski nousee.